Iisalmen seurakunta

Iisalmen seurakunta
Ilvolankatu 14b
74100 IISALMI

Puh. (017) 83351
vaihde avoinna
klo 9-15

Faksi (017) 8335 233

Kirkkomuseo

Kirkkomuseossa on nähtävillä Ison Pappilan esineistöä. Kuva: Seija Rytkönen

Vanha pirtinpöytä kuului Koljonvirralla asuneelle Lauri Juhani Niskaselle (1796-1853), joka oli herännäisjohtaja Paavo Ruotsalaisen läheinen ystävä ja uskonveli. Kuva: Seija Rytkönen

Kirkkomuseossa voi aistia vanhan ajan tunnelmaa. Kuva: Seija Rytkönen

Aukioloajat ja yhteystiedot

Kirkkomuseo on avoinna ajalla 10.6.-20.8.2011 ma-la klo 12-16. Museoon on vapaa pääsy.

Muina aikoina museoon pääsee sopimuksen mukaan, tiedustelut puh. 017 83351/vaihde, p. 044 7335 204/ajanvaraus.

Käyntiosoite: Kirkkotie 20, 74120 Iisalmi.

Postiosoite: Ilvolankatu 14b,
74100 Iisalmi.

Iisalmen seurakunnan omistama ja hallinnoima Kirkkomuseo sijaitsee vuonna 1779 valmistuneella Kustaa Aadolfin kirkolla, noin kolmen kilometrin päässä kaupungin keskustasta.

Kirkkomuseon historia juontaa juurensa vuoteen 1927, jolloin Kustaa Aadolfin kirkon korjaustöiden yhteydessä sakastin yläpuolelle rakennettiin niin kutsuttu kokoelmahuone, jonne oli tarkoitus ryhtyä keräämään paikkakunnan historiasta kertovaa esineistöä.

Tähän mennessä ehkä merkittävin vaihe Kirkkomuseon historiassa käynnistyi vuonna 2003, jolloin seurakunta ryhtyi aktiivisesti kehittämään Kirkkomuseota.

Kirkkomuseo-hanketta varten palkatun tutkijan ohella asiatuntija-apua saatiin EU-rahoitteiselta Ylä-Savon perinnevaellushankkeelta.

Hankkeen yhteydessä Kirkkomuseon kokoelmat luetteloitiin, niitä täydennettiin sekä suunniteltiin ja toteutettiin kesällä 2004 avautunut Kirkkomuseon perusnäyttely.

Perusnäyttely

Kirkkomuseon perusnäyttely kertoo vuonna 1627 perustetun Iisalmen seurakunnan vaiheista sen perustamisesta nykypäivään sekä pyrkii ylipäänsä kertomaan kirkon vaikutuksesta seurakuntalaisten elämään ennen ja nyt. 

Perusnäyttelyn helminä voitaneen pitää muun muassa seurakunnan perustamisvuonna 1627 Tukholmasta hankittua kirkonkelloa sekä Johan Fredrik Scheidermanin (1751-1792) 1780-luvulla maalaamia lehterin kaidemaalauksia, jotka paljastuivat Kustaa Aadolfin kirkonlehterin kaidelaudoituksen alta vuoden 1927 remontin yhteydessä. Aikaisemmin niitä pidettiin kirkkomaalari Mikael Toppeliuksen maalaamina, mutta nykytiedon mukaan Toppelius ei olisi niitä maalannut.

Myös herännäisjohtaja Paavo Ruotsalaisen uskonveljelle Lauri Juhani Niskaselle kuulunut pirtinpöytä kuuluu perusnäyttelyn mieltä kiehtovimpiin esineisiin.
 

 
     Tulosta sivu tulosta sivu
Suurenna tekstiä Oletustekstikoko Pienennä tekstiä