Ennen hautajaisia

Kuoleman tapahduttua

Läheisen kuoltua voidaan omaisten pyynnöstä viettää saattohartaus. Se sisältää virsilaulua, raamatunlukua, rukousta ja jäähyväisten jättämistä. 

Virsikirjan liiteosassa on rukoushetken kaava. Rukoushetki voidaan pitää heti kuoleman jälkeen tai kun vainajaa noudetaan sairaalasta tai kun jätetään jäähyväisiä avoimen arkun äärellä. Se voidaan pitää sairaalan potilashuoneessa, sairaalan kappelissa, kotona tai siunauskappelissa. Rukoushetken lukijana voi olla pappi, joku vainajan läheisistä tai sairaalan henkilökuntaan kuuluva.

Suruliputus

Kuolinpäivänä vainajan kotitalon lippu pidetään puolitangossa vuodenajan mukaisesti liputusajan loppuun. Usein myös työpaikalla liputetaan. Suomen lippu nostetaan puolitankoon viemällä lippu ensin ylös ja laskemalla se sitten kolmanneksen verran alaspäin.

Hautauspäivänä on tapana liputtaa vainajan kodissa ja muistotilaisuuspaikassa. Tällöin suruliputetaan kello kahdeksasta alkaen. Siunaustilaisuuden päätyttyä nostetaan lippu kokosalkoon. Myös virallisena liputuspäivänä suruliputetaan.

Yhteydenotto kirkkoherranvirastoon

Hautajaisjärjestelyt aloitetaan asioimalla vainajan kotiseurakunnan kirkkoherranvirastossa ja valitsemassanne hautaustoimistossa. 

Kirkkoherranvirastossa sovitaan hautaan siunaamisen aika ja paikka, siunauksen toimittava pappi ja kanttori, muistotilaisuuden paikka sekä vainajan muistaminen jumalanpalveluksessa. Myös hautapaikan varaaminen tapahtuu kirkkoherranvirastossa.

Hautaan siunaaminen voi tapahtua siunauskappelissa, kirkossa tai haudalla. Varsinaisia hautauspäiviä ovat perjantai ja lauantai. Hautausajat ovat klo 9.30 (jos odotettavissa on paljon saattoväkeä, suositellaan klo 9 aikaa), 11.00 ja 12.30. Hautauksia voidaan toimittaa myös muina arkipäivinä. Sunnuntaisin ja juhlapäivinä ei ole hautauksia, ei myöskään jouluaattona, uuden vuoden aattona eikä pääsiäislauantaina.

Hautajaisjärjestelyihin kuuluu myös lääkärin kirjoittaman hautausluvan toimittaminen sen seurakunnan kirkkoherranvirastoon, jonka hautausmaahan vainaja siunataan. Mikäli vainaja tuhkataan, hautauslupa toimitetaan krematorioon. Kirkkoon kuuluvat siunataan ennen tuhkausta. Kirkkoon kuulumattomat voidaan tuhkata hautausluvan saamisen jälkeen. Tuhkaus voidaan suorittaa Kuopiossa tai Kajaanissa.

Iisalmen seurakunnalla on kaksi hautausmaata: vanha hautausmaa Kustaa Aadolfin kirkon vieressä ja Kangaslammin hautausmaa. Mikäli mahdollista, olisi pyrittävä käyttämään jo varattuja sukuhautoja. Kirkkolain mukaan oikeus sukuhautaan noudattaa perimysjärjestystä. Hautapaikkoja ei voi varata tai ostaa etukäteen.

Uudesta hautapaikasta peritään kirkkovaltuuston vahvistama maksu. Iisalmelaisille rintamatunnuksen omaaville veteraaneille hautapaikka ja hautaus ovat kuitenkin ilmaisia. Hautausmaksuun sisältyy haudankaivu ja haudan peittäminen sekä peruskunnostus seuraavana kesänä. Mikäli hautakiviä joudutaan siirtämään haudankaivun aikana, niin kivensiirrosta peritään eri maksu. Seurakunta ei yleisesti havuta hautoja. Omaiset voivat itse tuoda havuja haudalle, jolloin haudankaivaja havuttaa hautakuomun.

Iisalmen seurakunnan kirkkoherranvirasto on seurakuntatalon 1. kerroksessa Ilvolankatu 14b, p. 044 7335 201 ja avoinna ma-pe klo 9-15 ja lisäksi keskiviikkoisin klo 10-16.

Yhteydenotto hautaustoimistoon

Hautaustoimistot tarjoavat sekä yksittäisiä hautaukseen liittyviä tuotteita ja palveluita tai ne voivat hoitaa kaikki kuolemantapaukseen liittyvät järjestelyt. Hautaustoimiston kanssa sovitaan, milloin vainaja tuodaan kappeliin ja kirkonkelloja soitetaan. Sanomakellot ilmoittavat seurakunnan jäsenen kuolemasta.

Arkku hankitaan tavallisesti hautaustoimistosta, mutta sen voi myös tilata puusepältä tai tehdä itse. Vainajan pukemisessa ja arkkuun laittamisessa omaiset voivat olla mukana. Mikäli omaiset haluavat katsoa vainajaa ennen siunausta, asiasta sovitaan hautaustoimiston kanssa.

Hautaustoimistot palvelevat hautajaiskukkiin liittyvissä asioissa. Ne voivat hoitaa myös muistotilaisuuspaikan varaamisen ja koristelun sekä kappelin tai kirkon koristelun ja pitopalvelun varaamisen. Omaisten toivomuksesta hautaustoimiston työntekijä voi myös valokuvata hautajaiset.

Kuolinilmoitus

Läheisen kuolemasta voidaan ilmoittaa sanomalehdessä. Ennen hautausta julkaistulla ilmoituksella tiedotetaan kuolemasta ja esitetään kutsu siunaustilaisuuteen. Ilmoitus on mahdollista julkaista myös hautauksen jälkeen, jolloin voidaan samalla kiittää osanotosta. Ilmoituksen voi käydä laatimassa sanomalehden asiakaspalvelussa, jossa on malleja nähtävänä.

Kuolinilmoitus sisältää tavallisesti tiedon vainajan perhesuhteista (esim. mieheni, tyttäremme jne.) ja ammatista tai arvonimestä. Näitä seuraa vainajan koko nimi, syntymäaika ja -paikka sekä kuolinaika ja -paikka. Koska kuolinilmoituksella on tiedotuksellinen luonne, omaiset voidaan mainita koko nimellä. Ilmoitukseen voi liittää raamatunlauseen, virrensäkeistön tai muun sopivan tekstin. Jos kuolinilmoituksessa on kutsu siunaus- ja muistotilaisuuteen, tilaisuuksien ajat ja paikat ilmoitetaan selvästi.

Hautauskeskustelu

Ennen hautajaisia siunaava pappi ottaa yhteyttä omaisiin. Papin kanssa käydään hautauskeskustelu, jossa puhutaan muun muassa vainajan elämänvaiheista ja persoonasta, siunaustoimituksen kulusta sekä muistotilaisuuden luonteesta. Virret ja muu musiikki sovitaan papin kanssa. Musiikin valinnassa tulee ottaa huomioon toimituksen jumalanpalvelusluonne. Mikäli omaisilla on erityistoivomuksia musiikin suhteen, mm. yksinlaulua tai soitinmusiikkia, nuoteista ja säestyksestä on syytä sopia ennakkoon kanttorin kanssa. Kappelissa on jonkin verran virsikirjoja, mutta on hyvä ottaa mukaan oma virsikirja.

Pappi osallistuu myös muistotilaisuuteen, mikäli omaiset niin toivovat. Kanttori on mukana siunaustilaisuudessa ja omaisten niin toivoessa mahdollisuuksien mukaan myös muistotilaisuudessa.