Sankariniemen hautausmaa

IISALMEN SEURAKUNNAN SANKARINIEMEN SANKARIHAUTAUSMAA

sijaitsee Iisalmen keskustan läheisyydessä, Paloisvirran rannalla luonnonkauniilla niemellä. Käyntiosoite on Sankarinkatu 18, 74100 IISALMI.

Tämän niemen nimenä ennen 1930-lukua oli Moleriuksen niemi. Nimi johtuu siitä, että niemellä sijaitsi kappalaisen pappila, jossa asui kappalainen Abram Molerus eli Mollerus ja myöhemmin hänen poikansa, varapastori Johan Henrik Molerus.

Sankarihautausmaa perustettiin v. 1918 vapaussodassa kaatuneita vainajia varten.
Tällä hautausmaalla sijaitsevat 14 kaatuneen pronssivaluristit vuosilta 1916–1918 sekä 63 kaatuneen pronssivaluristit vuosilta 1939 - 1945. Tässä hautausmaassa ovat saaneet leposijansa kaikki v. 1918 kaatuneet sekä talvi- ja jatkosodassa kaatuneet kaupunkiseurakuntalaiset. Seurakunnat toimivat silloin vielä jakamattomina eli maa- ja kaupunkiseurakuntina.

Sankariniemen sankarihautausmaan vihki 2.4.1918 kirkkoherra, rovasti August Noponen. Sankarihautausmaa sijaitsee hiekkaperäisellä niemellä, rantapenkan päällä, Paloisvirran rannalla. Aluetta ympäröi Iisalmen kaupungin puisto ja melkein vieressä on Sankariniemen urheilukenttä.

Sankarihautausmaalla on muistomerkkeinä Sankaripatsas, muistomerkki Talvi- ja jatkosodassa kaatuneitten muistolle v. 1939 - 1945 sekä sankarivainajien pronssivaluristit.

Sankaripatsas

Hautausmaata kaunistaa aivan niemenkärjessä Eemil Halosen veistämä sankaripatsas v. 1918 kaatuneille, patsaan mallina on toiminut Joel Rinne. Talvella patsas on valaistu.

Talvi- ja jatkosodassa kaatuneitten muistolle v. 1939 -1945

Muistomerkki sijaitsee v. 1918 kaatuneiden muistolle pystytetyn sankaripatsaan vieressä, vasemmalla puolella. Merkin on suunnitellut arkkitehti Hannu Puurunen v. 1996.
Se on tyynykivimallinen ja tehty harmaasta graniitista. Valmistaja on Sukevan Kivi, Sukevalta. Valmistusvuosi on 1996, jolloin se on myös paljastettu.

Yksittäisten sankarivainajien hautamuistomerkeistä voidaan nostaa esille ltn Eino Tervolan hautaristi.

Eino Tervolan hautaristi

Luutnantti Eino Tervola kuoli 11.6.1944 Karjalan Kannaksella viivytystaisteluissa. Hänen jäännöksensä löydettiin vasta v. 2002. Luutnantti Tervola haudattiin Sankarinimen sankarihauta-alueelle sankarivainajalle kuuluvin menoin 13.11.2004.
Tilaisuus oli hyvin juhlallinen ja historiallinen.

Hoitotapakuvaus:

Iisalmen kaupunki lahjoitti alueen seurakunnan käyttöön 22.3.1918. Alue on pinta-alaltaan 1 700m2. Iisalmen kaupunki luovutti v. 2005 alueen lopullisesti seurakunnan omistukseen. Muistomerkkialueen ja muistomerkit omistaa sekä hoitaa ja asiakirjat arkistoi Iisalmen seurakunta.

Hoitovastuu: Vuosina 2005, 2006 ja 2007 seurakunta on laittanut ja kustantanut jokaiselle muistomerkille kukat, aikaisemmin kaupunki tilasi kukat ja seurakunta hoiti ne. Seurakunta on hoitanut kuitenkin hoitanut kokonaisuudessaan aluetta aina.

Alue on nurmipintainen hiekkamaa ja nurmet leikataan viikoittain sekä trimmeröidään. Reunaa kiertää orapihlajapensasaita, joka leikataan vuosittain. Alue on valaistu valopylväin. Talvella alue pidetään lumesta puhtaana, seurakunta huolehtii.

Ympäristöt siistitään, nurmi leikataan ja trimmataan. Sankaripatsas ja toinen muistomerkki pestään tarvittaessa. Kultaukset tullaan tekemään uudelleen lähiaikoina. Muistomerkkien alustakivet on saumattu ja tiivistetty.

Pronssivaluristejä on kiinnitetty maahan uudelleen, koska alueella on ollut aikaisempina vuosina jonkin verran ilkivaltaa.

Opasteviitat ovat kaupungin keskustasta sekä pyörä-kävelytieltä Sankariniemelle. Sankaripatsas ja sankarihauta-alue on mainittu myös Tiekirkkona toimivan Kustaa Aadolfin kirkon opasteteksteissä. Sankarihauta-alue on merkitty Iisalmen kaupungin matkailuesitteen karttaan.

Toistuvat tapahtumat:

Kansallinen veteraanipäivä, kaatuneitten muistopäivä ja itsenäisyyspäivä. Järjestöt laskevat em. päivinä seppeleet Sankarihauta-alueelle. Itsenäisyyspäivänä alueella pidetään seurakunnan järjestämä hartaushetki ja seurakunta tuo kynttilät haudoille. Samana päivänä alueella on myös partiolaisten soihtukulkue.

Jouluaattona Iisalmen sotaveteraanit vievät kynttilät jokaiselle ristille ja Sankaripatsaalle seurakunnan avustuksella. Reservijärjestöt järjestävät jouluaattona Sankaripatsaalla kunniavartioinnin klo 12.00 - 17.00. Ylioppilaat vievät lakkiaispäivänään ruusuja.