Päivän sana 113

"Älä saata meitä kiusaukseen I"

Käärme oli kavalin kaikista eläimistä, jotka Herra Jumala oli luonut. Se sanoi naiselle: "Onko Jumala todella sanonut: 'Te ette saa syödä mistään puutarhan puusta'?" Nainen vastasi käärmeelle: "Kyllä me saamme syödä puutarhan puiden hedelmiä. Vain siitä puusta, joka on keskellä paratiisia, Jumala on sanonut: 'Älkää syökö sen hedelmiä, älkää edes koskeko niihin, ettette kuolisi.'" Silloin käärme sanoi naiselle: "Ei, ette te kuole. Mutta Jumala tietää, että niin pian kuin te syötte siitä, teidän silmänne avautuvat ja teistä tulee Jumalan kaltaisia, niin että tiedätte kaiken, sekä hyvän että pahan." Nainen näki nyt, että puun hedelmät olivat hyviä syödä ja että se oli kaunis katsella ja houkutteleva, koska se antoi ymmärrystä. Hän otti siitä hedelmän ja söi ja antoi myös miehelleen, joka oli hänen kanssaan, ja mieskin söi.

1 Moos 3:1-6

Luther jakoi kiusaukset kolmeen erilaiseen luokkaan. Ensimmäistä hän kutsui lihan kiusauksiksi.

Lihan kiusauksilla Luther tarkoitti sellaisia houkutuksia, joissa ihminen tuntee vetoa poiketa Jumalan tahdon tieltä moraalia koskevissa asioissa. Jumalan käskyt ja niihin sitoutuva omatunto piirtää eteemme tien, jota meidän tulee kulkea, mutta usein tunnemme halua tehdä vastoin sitä, minkä tiedämme oikeaksi.

Tällaiseen kiusaukseen liittyy voimakas emotionaalinen, tunteita syvältä koskettava vetovoima. Meistä tuntuu, että jäämme vaille jonkinlaista hyvän olon tunnetta, jos emme saa sitä, mikä mieleen ja silmiemme eteen on noussut.

Valaisevan esimerkin tällaisesta antaa Raamatun kuvaus siitä, miten syntiinlankeemus paratiisissa tapahtui. Jumalan oli kieltänyt syömästä hyvän ja pahan tiedon puusta. Ihminen koki paholaisen houkutuksen ja sen vetämänä meni ensin puun juurelle ihailemaan noita kiellettyjä hedelmiä. Puuta ihaillessaan hän "näki, että hedelmät olivat hyviä syödä ja että puu oli kaunis katsella ja houkutteleva". Ilmaukset 'hyvä', 'kaunis' ja 'houkutteleva' ilmaisevat sitä vetovoimaa, joka synnillä on meidän tunteisiimme. Lisäksi ihminen koki tuon uuden kokemuksen avaavan hänen ymmärrystään. Tiedon lisääntyminen, jonkinlainen uuden tiedon tason saaminen tuntui houkuttelevalta. Kun tähän liittyi vielä Saatanan syöttämä ajatus: Onko Jumala todella sanonut, ettette saa nauttia näistä hedelmistä? ja näin tehnyt suhteelliseksi ja kyseenalaiseksi Jumalan käskyn, oli tilanne kypsä käskyn rikkomiseen.


Rukous

Oi, jos voisin valvoa kiusauksissani,
muistaa Herran kuoloa, kartaa himojani!
Oi, jos tunto tarkka ois vartioimaan mieltä,
etten poikkeasisi pois kaitaiselta tieltä!



Teksti ja kuva AT
Rukous Väinö Malmivaara, Hengelliset laulut ja virret 232:1