Päivän sana 156

Ah, kuinka kevät hohtaa

Alussa Jumala loi taivaan ja maan. Maa oli autio ja tyhjä, pimeys peitti syvyydet, ja Jumalan henki liikkui vetten yllä.
Jumala sanoi: "Kasvakoon maa vihreyttä, siementä tekeviä kasveja ja hedelmäpuita, jotka maan päällä kantavat hedelmissään kukin lajinsa mukaista siementä." Ja niin tapahtui. Maa versoi vihreyttä, siementä tekeviä kasveja ja hedelmäpuita, jotka kantoivat hedelmissään kukin oman lajinsa mukaista siementä. Jumala näki, että niin oli hyvä. Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni kolmas päivä.

1 Moos 1:1-2,11-13

Jumalan kolminaisuuden persoonien työtä on Raamatussa ja kirkon opetuksessa aina luonnehdittu siten, että Isä Jumala loi maailman, Poika Jumala lunasti sen kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan ja Pyhä Henki Jumala tuo pelastuksen lahjat ihmiselle luoden yhteyden ihmisen ja Jumalan välille.

Kuitenkin Kolminaisuus oli ja on mukana kaikessa, mitä Jumala on ja mitä hän on tehnyt ja tekee. Jumala loi sanallaan ja Sana on Kristus. Jumala on luonut kaiken Kristuksessa ja Kristukseen. Ja jo alussa Jumalan Henki liikkui vetten päällä. Hengellään Jumala luo elämää. Näin Pyhä Henki vaikuttaa kaiken aikaa kaikkialla luomakunnassa.

Luominen ei myöskään ole vain kerran menneisyydessä tapahtunut prosessi. Se on myös jatkuva, koko ajan luomakuntaa ylläpitävä ja sitä uudistava asia.

Kevään ja alkukesän huumaava kauneus, luonnon uudistuminen, kasvien uusi kasvu, muuttolintujen tulo, niiden laulu ja pesintä ovat kaikki Jumalan uudistavaa ja ylläpitävää luomistyötä.

Luonnollisilla silmillä näemme vain sen, mitä tapahtuu, mikä on ulkonaista. Uskon silmillä näemme kaikessa Jumalan kolminaisuuden. Hänen näkymättömät ominaisuutensa, hänen ikuinen voimansa ja jumaluutensa, ovat maailman luomisesta asti olleet nähtävissä ja havaittavissa hänen teoissaan, kuten Paavali asian ilmaisee.


Rukous

Ah, kuinka kevät hohtaa ja kukkii, tuoksuu maa!
Näin Luoja meidät kohtaa ja hyvyys valloittaa.

Nyt, Herra, ylistämme keväästä Sinua.

Suo Hengen valon loistaa pimeään sydämeen
ja esteet tieltä poistaa pimeään sydämeen.



Teksti ja kuva Arno Toivanen
Rukous Martin Behm v. 1606, virrestä 567