Päivän sana 228

Uskon elävyys

Apostolit sanoivat Herralle: "Anna meille vahvempi usko!"
Herra sanoi:
"Jos teillä olisi uskoa edes sinapinsiemenen verran, te voisitte sanoa tälle silkkiäispuulle: 'Nouse juurinesi maasta ja istuta itsesi mereen', ja se tottelisi teitä.

Luuk 17:5-6

Usko on kertakaikkiaan annettu niille, jotka Jumala on kutsunut Jeesuksen kautta yhteyteensä. Ja sellaisena on koko ajan täydellinen, eheä ja muuttumaton.

Samalla usko on alituisessa liikkeessä.

Apostolit, myös he, kristikunnan historian suurimmat uskon sankarit, joutuivat rukoilemaan uskon kasvua ja vahvistumista. Ja Jeesus sanoi heille usein: "Te vähäuskoiset", "Jos teillä olisi uskoa edes sinapinsiemenen verran...". Eräälle naiselle hän sanoi kerran: "Suuri on sinun uskosi."

Usko ei siis ole lainkaan muuttumaton. Se on alituisessa liikkeessä. Se voi elää elämän eri tilanteissa jopa päivittäistä vaihtelua. Joskus se voi olla vahva ja joskus tuskin sinapinsiemenen kaltainen tai kuin suitsuava kynttilän sydän.

Tällainen vaihtelu selittyy sillä, että usko on väline, se on jotakin, mikä on ihmisessä. Uskolla on kohde, joka on pysyvä. Mutta se on myös sihmisen suuntautumista tuota kohdetta kohti, sen etsimistä, siihen tarttumista, sen omistamista, siihen luottamista, sen varaan jättäytymistä, siinä pysymistä, siitä kiinni pitämistä.

Tällaisena usko ei koskaan voi pysyä paikoillaan eikä olla muuttumaton. Uskon vähäisyyden kokeminen painaa meitä alituisesti etsimään läheisempää yhteyttä Jeesukseen. Hän on meidän uskomme alkaja ja täyttäjä.


Rukous

Herra, vahvista myös meidän uskoamme, että paremmin luottaisimme Sinun armoosi ja huolenpitoosi.




Teksti ja kuva Arno Toivanen