Päivän sana 288

Rukous ja usko

Lähdettyään sieltä Jeesus meni Tyroksen ja Sidonin seudulle.
Siellä muuan kanaanilainen nainen, sen seudun asukas, tuli ja huusi: "Herra, Daavidin Poika, armahda minua! Paha henki vaivaa kauheasti tytärtäni."
Mutta hän ei vastannut naiselle mitään.
Opetuslapset tulivat Jeesuksen luo ja pyysivät: "Tee hänelle jotakin. Hän kulkee perässämme ja huutaa."
Mutta Jeesus vastasi: "Ei minua ole lähetetty muita kuin Israelin kansan kadonneita lampaita varten."
Silti nainen tuli lähemmäs, heittäytyi maahan Jeesuksen eteen ja sanoi: "Herra, auta minua!"
Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Ei ole oikein ottaa lapsilta leipä ja heittää se koiranpenikoille."
"Ei olekaan, Herra", vastasi nainen, "mutta saavathan koiratkin syödä isäntänsä pöydältä putoilevia palasia."
Silloin Jeesus sanoi hänelle: "Suuri on sinun uskosi, nainen! Tapahtukoon niin kuin tahdot." Siitä hetkestä tytär oli terve.

Matt 15:21-28

Rukous ja usko kuuluvat yhteen.
Jos ihminen ei usko, että Jumalaa on tai jos hän ei usko hänen kuulevan, ei ole mitään mieltä myöskään lähettää rukousta Jumalan puoleen.

Uskon ei kuitenkaan tarvitse olla luja, varma ja vailla epäilyksiä. Jo toivominen tai aavistus riittää. Usein jokin elämässä kohdattu vaikea asia voi lähettää ihmisen liikkeelle. Kanaanilaisen naisen lähetti rukoukseen tyttären sairaus. Mikään muu ei ollut auttanut.

Jeesus oli tullut sattumalta paikkakunnalle. Oliko huhu hänen teoistaan kiirinyt ulkomaille saakka, koska nainen osasi tulla pyytämään apua? Vai näkyikö Jeesuksessa jotakin, joka antoi toivoa? Emme tiedä vastausta näihin kysymyksiin. Mutta joka tapauksessa näemme naisen esimerkissä aidon rukouksen. Hän toi hätänsä Jeesukselle ja pyysi tältä apua.

Rukous ei aina saa välitöntä vastausta. Naisen tavoin myös me joudumme usein kokemaan vastauksen viipyvän. Ja usein se jää lopullisesti tulematta. Rukouksella ei voi manipuloida Jumalaa. Hän toimii salatun tahtonsa mukaan. Jos apu viipyy tai jos sitä ei lainkaan tulee, on myös sillä merkitys. Rukous ei jää koskaan kuulematta. Se nousee Jumalan eteen ja hän ottaa rukoilijan vastaan. Myös asia, jota pyyntömme koskee, tulee annetuksi Jumalan käsiin. Jumala hoitaa sen.

Rukous

Siis Sinuun, Herra, uskallan ja odotan,
pyyntöni milloin täytät.
Jo vaivan alla luottaa saan: taas aikanaan
kasvosi kirkkaat näytät.
Saan taistella, vaan Sinussa on turvani ja toivoni,
rauhani, Jumalani.



Teksti ja kuva AT
Rukous tuntematon saksalainen v. 1526, virsi 477:4