Päivän sana 347

Kadonnut ja jälleen löytynyt

Publikaanit ja muut syntiset tulivat Jeesuksen luo kuullakseen häntä.
Fariseukset ja lainopettajat sanoivat paheksuen:
”Tuo mies hyväksyy syntiset seuraansa ja syö heidän kanssaan.”

Silloin Jeesus esitti heille vertauksen:

”Jos joltakin teistä on sata lammasta ja yksi niistä
katoaa autiomaahan, niin totta kai hän jättää ne yhdeksänkymmentäyhdeksän, lähtee sen kadonneen perään ja etsii, kunnes löytää sen.
Kun hän löytää lampaansa, hän nostaa sen iloiten hartioillee, ja kotiin tultuaan hän kutsuu ystävänsä ja naapurinsa ja sanoo heille: Iloitkaa kanssani! Minä löysin lampaani, joka oli kadoksissa.

Minä sanon teille: näin on taivaassakin: Yhdestä syntisestä, joka kääntyy, iloitaan siellä enemmän kuin yhdeksästäkymmenestäyhdeksästä, jotka eivät ole parannuksen tarpeessa.

Luuk 15:1-10

Jeesuksn keskeisimmät vertaukset Luukkaan evankeliumin luvussa 15 kertovat sitä, miten Jumala on liikkeellä löytääkseen yhteyden syntiseen ja kadonneeseen ihmiseen.

Taustana on se, että ihminen on kadonnut.
Hän ei elä yhteydessä taivaalliseen Isään, ei tunne häntä, ei omista hänen armoaan, ei kulje taivastietä. Hänen nykyisyytensä että ikuisuuteen asti yltävä tulevaisuutensa ovat väärät. Häneen sopii se, mikä sanassa sanotaan kaikkia koskevana totuutena: ”Kaikki ovat pois poikenneet, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet.”

Jeesuksen tulo maailmaan ja koko toiminta oli eksynyttä lammasta etsimään tulleen Hyvän Paimenen työtä. Hän tuli ja tulee eksyneen luo. Nostaa olkapäilleen, hoitaa häntä ja kantaa kotiin.

Näin tapahtuu, kun publikaanien tavoin koemme tarpeen tulla kuulemaan Jeesusta, kun haluamme oppia häneltä ja annamme hänen neuvojensa ohjata elämäämme.
Jos fariseusten tavoin torjumme Jeesuksen, pysymme loitolla hänestä.
Tällöin hän ei pääse kantamaan meitä kotiin.

Taivaassa iloitaan syntisestä, joka kääntyy.

Rukous

Tule, Hyvä Paimen, nosta minut harteillesi, hoida minua ja kanna minut kotiin taivaaseen.



Teksti ja kuva Arno Toivanen