Päivän sana 373

Kaksi rukoilijaa

Muutamille, jotka olivat varmoja omasta vanhurskaudestaan ja väheksyivät muita, Jeesus esitti tämän kertomuksen:
"Kaksi miestä meni temppeliin rukoilemaan. Toinen oli fariseus, toinen publikaani. Fariseus asettui paikalleen seisomaan ja rukoili itsekseen: 'Jumala, minä kiitän sinua, etten ole sellainen kuin muut ihmiset, rosvot, huijarit, huorintekijät tai vaikkapa tuo publikaani. Minä paastoan kahdesti viikossa ja maksan kymmenykset kaikesta, siitäkin mitä ostan.' Publikaani seisoi taempana. Hän ei tohtinut edes kohottaa katsettaan taivasta kohti vaan löi rintaansa ja sanoi: 'Jumala, ole minulle syntiselle armollinen!'
"Minä sanon teille: hän lähti kotiinsa vanhurskaana, tuo toinen ei.* Jokainen, joka itsensä korottaa, alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se korotetaan."

Luuk 18:9-14

Jumalan tunteminen edellyttää itsensä tuntemista. Jumala on totuus ja kaiken totuuden lähde. Siksi ihminen ei voi olla valheellinen suhteessa itseensä oppiessaan tuntemaan häntä.

Jeesuksen esimerkkipuheen rukoilijat on klassinen kuva totuudellisesta ja valheellisesta arviosta itseen.

Fariseus oli kykenemätön näkemään syntisyyttään. Hänen yrityksensä täyttää Jumalan tahtoa vaikutti ulkoisesti niin onnistuneelta, ettei hän pystynyt näkemään itse kasvatetun panssarin läpi sydämen ja mielen syvyyksiin. Siksi hän kykeni esittelemään Jumalalle hyvää ja onnistunutta elämäänsä. Mutta hän ei saavuttanut teoillaan Jumalan hyväksyntää.

Publikaani näki sekä tekojensa riittämättömyyden että sisimmässä asuvan syntisyyden ja siksi hänen toivonsa oli siinä, että Jumala armahtaa ja antaa anteeksi.

Publikaanin asenne oli totuuden mukainen. Hän näki itsensä oikein, samalla tavalla kuin Jumala. Näin hän yhtyi sydämessään Jumalan arvioon ja tuomioon. Ja siksi hän turvautui siihen ainoaan mahdollisuuteen, johon voi, kun omassa itsessä ei ollut perusteita Jumamalan hyväksynnän saavuttamiselle.

Jeesuksen arvio oli: Publikaani meni kotiinsa vanhurskaana, se on Jumalan hyväksymänä, armahtamana, yhteyteensä ottamana. Fariseus luulotellussa hyvyydessään jäi tämän kaiken ulkopuolelle.

Rukous

Pyhä Jumala.
Anna meidän nähdä rehellisesti syntisyytemme ja sisäinen turmeluksemme voidaksemme tulla eteesi armosi kerjääjinä armoa saamaan.