|
|
Päivän sana 400
Torstai 14.10.2010
Lupaus ja usko
Monet luulevat uskoa hyvin monimutkaiseksi asiaksi. Silloin myös kynnys kasvaa. Uskosta tulee vaatimus ja suoritus. Jollekin se voi - siis hänen mielestään - vaatia älyllistä itsemurhaa, jollekin toiselle ääretöntä tahdon ponnistusta, joka saattaa hänet synnittömyyteen. Sen saavutettuaan hän voi arvioida omistavansa riittävän hyvän uskon. Raamattu liittää uskon yhteen lupauksen kanssa. Tällaisena se on normaali inhimillinen vastaus, joka ei vaadi mitään suorituksia eikä ponnistuksia. Kun lapsi saa vanhemmiltaan lupauksen jostakin, mitä hän erityisesti haluaa, hän luottaa lupaukseen ja tulee jo etukäteen iloiseksi. Hän pitää lupauksen antajaa luotettavana ja siksi hän on varma lupauksen toteutumisesta. Täsmälleen samanlaista on pelastava usko. Jumala antaa lupauksen, ihminen pitää Jumalaa luotettavana ja siksi luottaa lupaukseen. Tätä on usko. Lupauksen keskeinen sisältö on Jumalan rakkaus, syntien anteeksiantamus ja ikuinen elämä. Ja lupauksen perusta ja tae on se työ, jonka Jumalan Poika teki kerran ristillä meidän puolestamme. RukousLupaukseesi varmaan nyt panen toivoni.Saan siitä avun armaan, jos kuinka kävisi Teksti ja kuva Arno Toivanen Rukous Clement Marot v.1539, virsi 268:3a |
||||||||||||||||
|
|