|
|
Päivän sana 500 (Ilmestyskirja 18)
Torstai 26.5.2011 Siirtymäjakso - näky taivaan jumalanpalvelukseenKolmiyhteinen Jumala
Sama Johannes, joka evankeliumissaan sanoi, ettei kukaan ole koskaan nähnyt Jumalaa, näkee taivaallisen valtaistuimen ja sillä istuvan. Kreikan kielen partisiippirakenne sanoo asian näin. Nykyinen suomennos sanoo selittäen, että valtaistuimella istui ”joku”. Hän paradoksaalisesti näki eikä kuitenkaan nähnyt. Hän näki Jumalasta säteilevän kirkkauden ja loisteen, ei varsinaisesti itse Jumalaa. Jumala istui valtaistuimella. Tämän Ilmestyskirja toistaa 47 kertaa, koko Uudessa testamentissa valtaistuin esiintyy 62 kertaa. Valtaistuin kertoo vallasta, johon Jeesus viittasi lähetyskäskyssään: ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä.” Passiivinen ’on annettu’ viittaa antajaan, Jumalaan, jolla valta on ja joka antaa sen myös Pojalleen. Jumalan valta on ehdoton ja rajaton. Tämän maailman hyvillä ja pahoilla hallituksilla, parlamenteilla, presidenteillä, kuninkailla ja diktaattoreilla se on rajoitettu. Jumala on kolmiyhteinen. Pyhä Henki ilmenee seitsemänä soihtuna valtaistuimen edessä valaisemassa yhdessä Jumalan kirkkauden kanssa. Henki oli myös vaikuttava toimija siinä, että taivaan ovi avautui Johanneksen edessä ja hän sai nähdä siellä pidettävään jumalanpalvelukseen. Jumalan seitsemän Henkeä on myös Karitsalla, joka seisoo valtaistuimen edessä ja muun paikalla olevan taivaallisen väen keskellä. Karitsa on ’kuin teurastettu’. Näky on selvä viittaus Kristukseen, johon jo Johannes Kastaja viittasi sanoen häntä Jumalan karitsaksi, joka ottaa pois maailman synnin ja jota myös me saamme ylistää ehtoollismessun Jumalan Karitsa -hymnissä. Ylösnousemuksesta ja taivaaseen korottamisesta huolimatta Johannes näkee hänet teurastettuna. Syntien sovitus tapahtui ristillä, mutta Sovittajan viran hoitaminen, meitä jokaista tarkoittaen, jatkuu ikuisesti. Kristus kantaa kerran antamansa uhrin joka hetki Isän valtaistuimen eteen. Rukous
|
||||||||||||||||
|
|