Katoavat ja katoamattomat aarteet
Niin muuan mies kansanjoukosta sanoi hänelle: "Opettaja, sano minun veljelleni, että hän jakaisi kanssani perinnön."
Mutta hän vastasi hänelle: "Ihminen, kuka on minut asettanut teille tuomariksi tai jakomieheksi?"
Ja hän sanoi heille: "Katsokaa eteenne ja kavahtakaa kaikkea ahneutta, sillä ei ihmisen elämä riipu hänen omaisuudestaan, vaikka sitä ylenpalttisesti olisi."
Ja hän puhui heille vertauksen sanoen: "Rikkaan miehen maa kasvoi hyvin.
Niin hän mietti mielessään ja sanoi: 'Mitä minä teen, kun ei minulla ole, mihin viljani kokoaisin?'
Ja hän sanoi: 'Tämän minä teen: minä revin maahan aittani ja rakennan suuremmat ja kokoan niihin kaiken eloni ja hyvyyteni;
ja sanon sielulleni: sielu, sinulla on paljon hyvää tallessa moneksi vuodeksi; nauti lepoa, syö, juo ja iloitse.'
Mutta Jumala sanoi hänelle: 'Sinä mieletön, tänä yönä sinun sielusi vaaditaan sinulta pois; kenelle sitten joutuu se, minkä sinä olet hankkinut?'
Näin käy sen, joka kokoaa aarteita itselleen, mutta jolla ei ole rikkautta Jumalan tykönä."
Luuk 12:13-21
Sinä Mieletön!
Rikkaan miehen synti, josta hän sai Jeesukslta näin rajun varoituksen, ei ollut hänen rikkautensa. Ei edes se, että hän halusi rikkautensa kasvavan.
Hänen syntinsä oli kahdensuuntainen.
Ensiksi se oli luottamuksen asettaminen katoavaan, ajalliseen ja maalliseen rikkauteen. Muuta rikas mies ei kokenut elämässä tarvitsevansa, tai ehkä kaikkea sitä, mitä suurella varallisuudelle kykeni hankkimaan. "Nauti lepoa, syö, juo ja iloitse." Siinä elämän sisältö!
Toinen, tai johdonmukaisesti ensimmäinen synti oli Jumalan ja iankaikkisuusasioiden hylkääminen. Kuolema, kuolemanjälkeinen todellisuus, taivaaseen pääseminen tai sen ulkopuolelle jääminen eivät askarruttaneet häntä. Näitä asioita hän ei tarvinnut. Siinä hänen varsinainen mielettömyytensä. Ja tämä ensimmäisen teki tilaa toiselle. Kun iankaikkisuus hylätään, keskitytään väistämättä vain ajallisiin.
Kukaan ei voi kuitenkaan lykätä lopullisesti kuoleman eikä taivaan ja helvetin todellisuutta lopullisesti pois. On onnetonta herätä kerran siihen, että ikuisuuteen varautuminen on myöhäistä. Virsi sanoo:
Se on mieletön, joka hylkääpi ajan ja taivaan
ja kuin järjetön vain syöksyypi helvetin vaivaan.
Rukous
Kaikkivaltias Jumala.
Ohjaa meitä etsimään taivaallisia aarteita, jotka yksin tyydyttävät sielumme kaipauksen.
Teksti ja kuva Arno Toivanen
Rukous osa pyhäpäivän rukouksesta Kirkkokäsikirjasta
sivun alkuun 
tulosta sivu