|
|
Päivän sana 519
Viides sunnuntai helluntaista
Armahtakaa
Mooseksen laissa, johon fariseukset vetosivat, käskettiin kivittää molemmat. Siksi fariseusten ensimmäinen virhe oli itse teosta tavatun naisen tuominen Jeesuksen eteen tuomiota kuulemaan samalla, kun mies päästettiin menemään.
Heidän toinen virheensä oli se, että koko operaatio toimitettiin vain siksi, että saataisiin Jeesus kiinni lain rikkomisesta. Hän ei tunnetusti – mutta eivät fariseukset itsekään – käyttänyt kuolemanrangaistusta tällaisissa rikkomuksissa. Jeesus oli tunnettu siitä, että kaikenlaiset syntiset saivat tulla hänen luokseen kuulemaan armon sanomaa. Tämän linjan noudattaminen teki hänestä ankarasti tulkiten lain rikkojan.
Fariseusten virhe ei kuitenkaan ollut se, että he arvioivat naisen elämäntavan Jumalan tahdon vastaiseksi.
Myöskään Jeesuksen armontäyteinen suhtautuminen ei tarkoittanut ollenkaan synnin hyväksymistä. Hän ei jättänyt tuomitsematta naista, vaikka hän armahti hänet.
Tuomio kohdistui naisen elämäntapaan, armahdus naiseen itseensä. Jeesus ei tuominnut naista, mutta antoi omaantuntoon kohdistuvan ja elämänmuutokseen tähtäävän kehotuksen: ”Mene, äläkä enää tee syntiä.” Jeesuksen linja ei ollut selittää aviorikosta luvalliseksi rakkauden toteuttamiseksi. Se on Jumalan tahdon vastainen teko, josta ihmisen tulee sanoutua irti. Armo ei tarkoita synnin rajojen poistamista. Jeesuksen linja oli päinvastoin lain ulottaminen johdonmukaisesti aina sydämen piiloon jäävien ajatusten ja halujen tasolle asti, jolloin paraskin ihminen joutuu tunnustamaan olevansa pohjimmiltaan samanlainen syntinen kuin ulkonaisia synnin tekoja tekevä ihminen.
Rukous
|