Päivän sana 528

Uskollisuus Jumalan lahjojen käyttämisessä

"Se, joka oli saanut viisi talenttia, ryhtyi heti toimeen: hän kävi niillä kauppaa ja hankki voittoa toiset viisi talenttia. Samoin se, joka oli saanut kaksi talenttia, voitti toiset kaksi. Mutta se, joka oli saanut vain yhden talentin, kaivoi maahan kuopan ja kätki sinne isäntänsä rahan.

"Viimeksi tuli se palvelija, joka oli saanut vain yhden talentin, ja sanoi: 'Herra, minä tiesin, että sinä olet ankara mies. Sinä leikkaat sieltä, minne et ole kylvänyt, ja kokoat sieltä, minne et ole siementä viskannut. Minä pelkäsin ja kaivoin talenttisi maahan. Tässä on omasi

Matt 25:16-18,24-25

Usko luo rohkeutta, epäusko pelkoa. Usko nojaa Jumalan hyvyyteen. Epäusko "tietää Jumalan kovaksi ja ankaraksi"

Jumalasuhteen peruslähtökohta on jumalakuva, ihmisen käsitys ja mielikuva siitä, millainen Jumala on.

Vaikeus on siinä, että Jumalan oma ilmoitus sisältää molemmat puolet: Jumala on pyhä ja sellaisena hän on ankara, vaativa ja tarkka. Hän ei hyväksy syntiä, sitä, että ihminen rikkoo hänen tahtoaan vastaan. Hänen pyhyytensä tulee loukatuksi. Oleellista on kuitenkin se, että synti on aina pahuutta, ja pahuus myrkyttää ja tuhoaa kaikkea elämää, kaikkea Jumalan luomaa, hyväksi luotua ja tarkoitettua. Siksi Jumala tuomitsee synnin.

Samalla Jumala on kuitenkin myös täydellinen rakkaus. Hän on "armahtavainen ja laupias, pitkämielinen ja suuri armossa". Hän ottaa vastaan syntisen, antaa tälle anteeksi ja auttaa joka päivä kulkemaan eteenpäin. Hän myös luottaa meihin ja antaa meille tehtäviä, joita meidän on määrä tehdä ollessamme matkalla kotiin.

Jos pidämme Jumalaa hyvänä ja luotamme hänen rakkauteensa, saamme rohkeutta luottaa myös siihen, että hän auttaa ja tukee ja antaa siunauksensa meidän työllemme hänen valtakuntansa hyväksi. Mutta jos pelko pääsee valtaamaan mielemme, lamaudumme emmekä uskalla käyttää hänen lahjojaan hänen työnsä hyväksi.

Jumalan hyvyyden voi nähdä parhaiten Kristuksessa. Kun kuuntelemme, miksi Jumala lähetti Poikansa maailmaan, kärsimään ja kuolemaan, paljastuu meille rakastavan Isän sydän.

Silloin lähdemme myös liikkeelle "iloisin ja vapain sydämin", kuten Luther asian ilmaisee.

Rukous

Auta, että muistan aina, miksi kaiken uhrasit:
että pitkäperjantaina minut, Jeesus, lunastit.
Tahdot palveluksen työhön voittamasi johdattaa,
kirkastamaan maailmassa Isän suurta kunniaa.

Teksti ja kuva Arno Toivanen
Rukous Jaakko Haavio, virsi 439:2