Päivän sana 574

Kristus, Jumalan kirkkauden säteily

Me kaikki, jotka kasvot peittämättöminä katselemme Herran kirkkautta kuin kuvastimesta, muutumme saman kirkkauden kaltaisiksi, kirkkaudesta kirkkauteen. Tämän saa aikaan Herra, joka on Henki.

2 Kor 3:18

Kynttilänpäivä kertoo Jeesuksen viemisestä temppeliin. Lain mukaan jokainen perheen esikoinen piti pyhittää Jumalalle. Temppelissä vanha Simeon puhkesi ylistykseen: "Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi..."

Jeesuksen näkeminen toi pian kuolevalle miehelle ilon ja rauhan, joka ylti kuoleman rajan yli.

Paavali puhuu myös Jumalan kirkkauden katselemisesta. Jumalan kirkkaus tuli ihmisten maailmaan Jeesuksessa Kristuksessa. Paavalin kirjeen lukijat - ja me nykyisen ajan kristityt - eivät voineet nähdä Jeesusta ruumiillisesti. Mutta silloin - ja nyt - Jeesusta voitiin ja voidaan katsella evannkeliumissa, Jumalan sanassa, Raamatussa, jossa hänestä kerrotaan ja jossa häntä julistetaan.

Jeesuksen katseleminen sydän ja mieli avoimena muuttaa ihmistä.

Tämä muutos tapahtui myös kansallisrunoilijallemme, joka nuorena kävi kamppailun elävää kristillisyyttä vastaan Vanhan puutarhurin kirjeissään, mutta vanhempana rukoili:

Rukous

Käy köyhään sydämeeni nyt Henki totuuden.
On siitä kyyneleeni, kun täyttää synti sen.
Ei itku, tuska pestä voi sitä vääryydestä.
Sen teet sä armoinen.

Rukoilen Herra yhä: Henkesi lahjoita.
Sytytä valo pyhä, mieleni kirkasta.
Yön usvat aamu voittaa, taas uusi päivä koittaa,
Saan elää armosta.

Teksti ja kuva AT
Rukous Johan Ludvig Runeberg, virsi 124:1,4