Päivän sana 484 (Ilmestyskirja 7)

"Kuoli ja haudattiin"

Minulla on kuoleman ja tuonelan avaimet

Ilm 1:18

Uskontunnustus lausuu Jeesuksesta:
"...kuoli ja haudattiin. Astui alas tuonelaan."

Apostoli Pietari kirjoittaa kirjeessään:
"Hänen ruumiinsa surmattiin, mutta hengessä hänet tehtiin eläväksi. Ja niin hän myös meni ja saarnasi vankeudessa oleville hengille..."

Hautaamiskaavan rukouksessa sanotaan äärimmäisen lohduttavasti:
"Sinä teit meidän hautamme lepokammioksi."

Kuolema ei ole vain päätepiste, jossa elämä loppuu. Se on raja, jonka takana on toisenlainen elämä. Kuolema tuli maailmaan alunperin synnin rangaistuksena ja tuomiona. Siksi se nielee kaiken elävän kitaansa ja pitää jokaista synkässä pimeydessä ikuisesti. Kuolemasta ja kadotuksesta ei ole vapautusta, ei poispääsyä. Ei tule enää uutta kuolemaa, joka lopettaisi olemassaolon ja toisi siten pääsyn sen kauheudesta.

Mutta armossaan Jumala lähetti Poikansa taistelemaan tätä vihollista vastaan ja voittamaan sen. Jeesus astui kuoleman valtojen alaisuuteen voittajana, sillä ristillä saavutettiin ratkaiseva voitto. Siksi hänen kuolemansa muutti kaiken toisenlaiseksi. Haudasta tuli lepopaikka, kuolemasta pääsy elämän vaivoista ja kärsimyksistä. Kuolemakaan ei ole enää pahan, Saatanan, vallassa, vaan Jeesuksella ovat kuoleman avaimet. Kuolema on välivaihe, jossa Jeesukseen uskovat saavat autuaina odottaa lopullisen ylösnousemuksen aamua. Jeesuksen ruumiin ollessa puutarhahaudassa perjantain iltapäivästä sunnuntaiaamuun hänen henkensä oli tuonelassa julistamassa hänen kuolemasta ja tuonelasta ristillä saavuttamaansa voittoa.

Rukous

Rakas Vapahtaja. Kiitos, että Sinun voittosi tähden saamme kulkea kohti omaa kuolemaamme Sinuun turvautuen.

Teksti ja kuva Arno Toivanen