Piispantarkastus on tiimityötä ja se on pitkä prosessi. Jo kuukausia aiemmin on käyty läpi itsearviointiprosessi yhdessä ulkopuolisten ammattilaisen kanssa. Iisalmen seurakunnan toiminta on erittäin monipuolista ja laajaa. Se toimii myös hyvin yhteistyössä päivähoidon, koulumaailman, järjestöjen ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Piispa totesi, että jos toimintaa yrittää vielä laajentaa, niin työntekijöiden aika ja voimat loppuvat. Toiminnan jatkuvan laajentamisen sijasta kannattaa keskittyä siihen, että toiminnan laatu pysyy korkealla ja paranee ja että se tehdään näkyväksi iisalmelaisille. Toimintaa tarkastellessa piispa näki seurakunnan strategian erittäin hyväksi. Hän koki tärkeäksi, että jokainen työntekijä on siitä perillä ja myös toteuttaa sitä omalta osaltaan. Seurakunnan ja seurakuntayhtymän työntekijät piispa Jolkkonen näki ammattitaitoisina ja osaavina. Kun työntekijät pääsääntöisesti viihtyvänsä työssä hyvin, se kertoo, että palveluksessa on paljon hyvin kokeneita työntekijöitä. Monet työntekijät kokevat kuitenkin hankalaksi jaon hengellisiin ja ”hengettömiin” tai ei-hengellisiin työntekijöihin. Piispan mielestä tällainen jaottelu on tarpeeton ja siitä on syytä luopa sekä ajattelun että kielenkäytön tasolla. Myös jokainen tukitehtävissä toimiva on kirkon työntekijä, joka edistää ja palvelee seurakunnan hengellisen tehtävän toteutumista. Piispa huomio, että Iisalmen seurakunnassa on havaittu kulttuuri, jossa osa työntekijöistä tulee kokouksiin myöhässä ja osa lähtee ennen aikojaan. Se kielii väärästä asenteesta omaan työhön tai toisen työhön tai molempiin. Sellainen ei sovi mihinkään työyhteisöön, ei myöskään Iisalmen seurakuntaan.

Kaukaa viisas ratkaisu

Ylä-Savon seurakuntayhtymän perustaminen on piispan mielestä ollut kaukaa viisas ratkaisu. Se on turvannut pienten seurakuntien säilymisen hengellisen työn perusyksikkönä ja samalla taannut erityistä ammattitaitoa vaativien tukitoimien keskittämisen yhtymätasolle – näitä ovat henkilöstö- ja taloushallinto, kiinteistöjen huolto sekä hautausmaiden hoito. Kuitenkin, koska seurakuntayhtymä on vielä vasta nelivuotias, siinä on vielä monenlaista hienosäätöä. On tärkeää hahmottaa seurakunnan ja seurakuntayhtymän tehtävän erot. Seurakuntayhtymän tehtävä on seurakuntien palveleminen, se ei hoida hengellistä puolta, vaan keskittyy tukitoimiin. Seurakuntayhtymä palvelee seurakuntia ja luo niille toimintaedellytykset hoitamalla seurakuntien taloutta ja omaisuutta, jäsenrekisteriä, seurakuntatoimistoja, hautaustointa sekä yhteistä viestintää. Tämä työnjako on hyvä kaikkien ymmärtää. Tästä ei saa seurata väärä ja tarpeeton arvottaminen siinä, kumpi on tärkeämpi, sillä molemmat ovat välttämättömiä. Yhtymää ei olisi ilman seurakuntia. Seurakunnat eivät kykenisi toimimaan kunnolla ilman yhtymää.

Piispa Jolkkonen näkee tärkeäksi myös luottamuksen, me-hengen. On tärkeää rakentaa luottamusta ja keskinäistä solidaarisuutta seurakuntien ja seurakuntayhtymän välillä. Yhtymää ei pidä nähdä taistelutantereena, jossa jokainen ajaa vain omaa ja oman seurakunnan etua, vaan yhteisenä välineenä, joka palvelee kokonaisetua. Yhtymän on puolestaan tärkeää tehdä voitavansa, jotta seurakunnilla on parhaat mahdollisuudet tehdä hengellistä työtä ja selvitä velvollisuuksistaan.

Piispa pitää tärkeänä jatkaa seurakuntayhtymän johtamisjärjestelmän kehittämistä. Seurakuntia on paljon, yhtymässä päälliköitä on paljon ja johtoryhmän tehtävät näyttävät tällä hetkellä melko epämääräisiltä. Palautteen perusteella myös päätöksentekojärjestelmä koetaan syystä tai toisesta vaikeaksi ja kankeaksi. Sekä johtamisjärjestelmässä että päätöksentekojärjestelmässä on vielä kehittämistä. Piispa näkee tarpeellisena, että seurakuntayhtymä jatkaa konsulttien avulla hyvin alkanutta työtä johtoryhmän tehtävän kehittämisessä. Samalla on mahdollisuus varautua jo etukäteen siihen, miten seurakuntayhtymän mahdollinen laajeneminen hoidetaan, jos toukokuussa kirkolliskokous hyväksyy uuden seurakuntarakennemallin.

Jolkkosen mukaan seurakuntayhtymän ja seurakunnan taloutta on hoidettu hyvin. Talous on tiukka, mutta vakaa. Pitkällä tähtäimellä on kuitenkin syytä varautua niukkuuden aikoihin. Se tarkoittaa ensiksi sitä, että tarpeettomista kiinteistöistä tulee luopua. Päätöksiä pitää uskaltaa tehdä. Tarkistetut kiinteistöt, arkistot ja hautausmaat piispa kokee asianmukaisesti hoidetuiksi.

Aina on jotain kehitettävää

Piispantarkastuksen rooliin kuuluu, että piispa antaa kehittämistehtäviä. Alla listattuna Iisalmen seurakunnalle ja Ylä-Savon seurakuntayhtymälle annetut kehittämistehtävät:

• Ylä-Savon seurakuntayhtymä jatkaa itsearviointivaiheessa jo alkanutta johtamisjärjestelmän kehittämistä. Tavoitteena on selkeyttää johtoryhmän tehtävää ja yhtymän päätöksentekojärjestelmää. Työssä tulee ottaa huomioon mahdollinen yhtymän laajenemisen vaikutus.
• Iisalmen seurakunnassa jumalanpalveluksen ja vapaaehtoistyön kehittämistä jatketaan seurakuntaneuvoston hyväksymien suunnitelmien pohjalta. Tähän tarvitaan kaikkien työntekijöiden tuki.
• Iisalmen seurakunta päivittää yhdessä vuoden loppuun mennessä seurakunnan työyhteisön pelinsäännöt, jonka laatimiseen osallistuvat kaikki työntekijät. Paperin tulee olla lyhyt, konkreettinen ja kaikkien tiedossa. Sen hyväksyy toimivaltainen elin niin, että se velvoittaa kaikkia.
• Papisto jatkaa jo aiemmin alkanutta ryhmätyönohjausta kuluvan vuoden loppuun. Sen päätyttyä kirkkoherra lähettää arvion tuloksista piispalle ja lääninrovastille.
• Papeille ja kanttoreille vuokratuissa työtiloissa ns. ”Kirkkopuiston sakastissa” on sisäilmaongelmia. Ongelmat kartoitetaan yhteistyössä isännöitsijän kanssa ja mikäli korjattavaa löytyy, on ryhdyttävä pikimmiten toimenpiteisiin tai hankittava terveet vuokratilat.

Lääninrovasti Jukka Koivusalo suorittaa jälkitarkastuksen vuoden sisällä, ellei erikseen toisin sovita.

Piispan päätöslausunto on luettavissa kokonaisuudessaan Iisalmen seurakunnan ja Ylä-Savon seurakuntayhtymän verkkosivuilta huomenna 16.3.2015 osoitteista iisalmenseurakunta.fi ja ylasavonseurakunnat.fi.

Lisätietoja,

Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen, jari.jolkkonen@evl.fi. Piispan sihteeri Hanna Lehdon numero 044 7050 603, hanna.lehto@evl.fi