Historia

Kustaa Aadolfin kirkko on jo kolmas kirkko samalla niemellä. Se valmistui v. 1779 ja on vanhin Pohjois-Savon nykyisistä kirkkorakennuksista.

Kirkon rakentamiseen saatiin piirustukset Tukholmasta ja rakennusmestarina ollut Simon Jylkkä-Silvén eli Jylhä (1747–1798) Kalajoelta noudatti niitä tarkkaan. Kustaa Aadolfin kirkko oli kirkonrakentaja, rakennusmestari Silvénin ensimmäisiä kirkkoja. Rakennustarvikkeet koottiin yhteisesti ja rakentamiseen osallistuivat myös mäkitupalaiset, torpparit ja loiset. 

Kirkkoherra Johan Lagus vihki kirkon 15.3.1780. Kirkon pääoven yläpuolelle kiinnitettiin taulu, johon merkittiin kirkon rakentamisvuosi ja hallitsijan nimi. Taulu on nykyään Kuopion kulttuurihistoriallisessa museossa. Kirkko maalattiin v. 1794 keltaiseksi.

Kirkko haluttiin nimetä kruununperillisen, Kustaa Aadolfin mukaan ja nimen käytölle saatiin hallitsijan hyväksyminen myöhemmin syksyllä. Ehtona oli, että seurakunta ei käyttäisi sitä aiheena jonkun lisäanomuksen esittämiseen. 

Tässä kirkossa ovat suorittaneet pappispalvelusta mm. piispoiksi nousseet R.V. Frosterus, Y.A. Vallinmaa ja Paavo Kortekangas. Sakaristossa ovat kirkkoherrojen kuvat maalauksina, uusimpana on valmistunut v. 1998 taiteilija Oso Heickelin maalaamana kirkkoherra Heikki Riihijärven muotokuva. 

Useita remontteja

Kustaa Aadolfin kirkko on kustavilaistyylinen, ja ajan tyylistä kertovat mm. kirkon pyörökaari-ikkunat. V. 1817 kirkko maalattiin punamullalla, mutta kesällä 1842 ulkoseinät maalattiin keltaiseksi ja nurkat sekä kattolistat valkoiseksi.

Kirkon kustavilaistyyliä muutettiin ankeammaksi, yksinkertaisemmaksi ja harmaammaksi arkkitehti Frans Sjöströmin suunnittelemassa 100-vuotiskorjauksessa v.1876-79 ajan hengen mukaan. Tuolloin peitettiin lehtereitä kiertävät maalaukset. Kirkkosalin holvi, lehterit, ovet, ikkunat ja kiinteä sisustus uusittiin kokonaan. Kirkon keskitornin yläosaan tehtiin kapea, korkea huippu. Vuonna 1899 kirkko tehtiin lämmitettäväksi ns. Gurney-uuneilla, joita sijoitettiin yksi jokaiseen ristivarteen.

Kirkon alkuperää lähellä oleva kustavilaistyyli palautui v. 1927 toteutetussa seurakunnan 300-vuotisjuhlaan tehdyssä korjauksissa, jonka suunnitteli arkkitehti Rafael Blomstedt. Kaminalämmitys vaihdettiin kaloriferilämmitykseen, jossa lämpö johdettiin kanavia pitkin kirkkoon.

Myöhemmistä korjauksista voidaan mainita kirkon sähköistäminen ja sen lämmitystavan muutos kuumailmapuhalluslämmitykseksi vuonna 1962. Nykyisin kirkko on kaukolämmössä.

Kirkon sisämaalaus uusittiin vuonna 1968 ja sakaristo sisustettiin ja järjesteltiin uudelleen vuonna 1985. Pikkusakaristo varattiin morsiushuoneeksi ja sen yhteyteen tehtiin saniteettitilat ja keittokomero. Nykyisin pikkusakaristo toimii pienenä keittiötilana.