Virallinen loppulausunto tarkistuksineen ja allekirjoituksineen julkaistaan ensi viikon kuluessa.

Olen suorittanut kirkkojärjestyksessä (KJ 4:7 §) tarkoitetun piispantarkastuksen Iisalmen seurakunnassa ja Ylä-Savon seurakuntayhtymässä. Ne ovat eri asioita. Iisalmen seurakunta on – yhdessä esimerkiksi Sonkajärven, Nilakan ja Lapinlahden–Varpaisjärven seurakuntien kanssa –  paikallisseurakunta, joka hoitaa kirkkolaissa sille säädettyä hengellistä tehtävää. Tämä tehtävä määritellään näin: ”Seurakunta toteuttaa kirkon tehtävää huolehtimalla jumalanpalvelusten pitämisestä, sakramenttien toimittamisesta sekä muista kirkollisista toimituksista, kristillisestä kasvatuksesta ja opetuksesta, sielunhoidosta, diakoniasta, lähetystyöstä ja muista kristilliseen sanomaan perustuvista julistus- ja palvelutehtävistä” (KL 3:1 §). Se on kelpo tiivistelmä ja seurakuntaa sitova. Se on johdettu viime kädessä pyhästä Raamatusta ja Kristuksen kirkolleen antamasta lähetystehtävästä.

Ylä-Savon seurakuntayhtymä on taas tämän alueen seurakuntien – aluksi viiden, tällä hetkellä neljän seurakunnan – itse itselleen perustama palveluorganisaatio, jonne yhtymän seurakunnat ovat keskittäneet erityistä ammattitaitoa vaativat tukitoimet. Yhtymä ja sen työntekijät hoitavat kaikkien seurakuntien kiinteistöt, hankinnat ja kilpailutukset, hautausmaat, metsät, taloushallinnon, tietyt henkilöstöhallinnon osat sekä seurakuntien viestinnän. Näiden tukitoimien hoitaminen keskitetysti on huomattavasti kustannustehokkaampaa ja järkevämpää kuin jos jokainen pieni seurakunta hoitaisi nämä tuki toimet itsenäisesti. 
Seurakuntien jäsenmaksutuotto eli kirkollisveron tuotto kerätään yhtymään, ja siksikin sitä varten pitää olla yhtymäntasoiset päätöksenteko elimet, Yhteinen kirkkoneuvosto ja Yhteinen kirkkovaltuusto.

Tämän erilaisen roolituksen ja tehtävien ymmärtäminen on tärkeää kaikille seurakuntalaisille. Erityisen tärkeää se on yhtymän ja seurakuntien luottamushenkilöille, jotta he ymmärtävät kirkkaasti, mitkä asiat kuuluvat yhtymälle, mitkä taas seurakunnille ja miten yhteispeli näiden välillä toimii.

Sivumennen on hyvä muistaa, että 2010-luvulla tukitoimia on keskitetty huomattavasti. Jäsenyyteen liittyvät asiat, kuten virkatodistukset, sukuselvitykset, avioliiton esteiden tutkinta, sukututkimus, kirkkoon liittyminen ja eroaminen, on keskitetty hiippakunnan kattavaan Aluekeskusrekisteriin. Seurakuntien kirjapitoon ja palkanlaskentaan liittyvät toiminnot on keskitetty valtakunnan kattavaan Kipaan eli Kirkon palvelukeskukseen. Näiden muutosten tarkoitus on ollut keventää tukitoimien taakkaa usein pienistä paikallisseurakunnista, jotta seurakunnat voivat keskittyä entistä paremmin hengelliseen tehtävään ihmisiä lähellä.
Iisalmen seurakunta ja Ylä-Savon seurakuntayhtymä ovat siis eri asioita ja molemmille on tehty tarkastukset erikseen. On kuitenkin ollut tarkoituksenmukaista tarkastaa molemmat niin sanotusti samalla reissulla. Säästyy matkustamiseen menevää aikaa ja bensakuluja, jää enemmän aikaa keskittyä olennaiseen.
Tämä päätöslausunto ei ole hatusta temmattu, vaan perustuu tarkastuksen aikana tekemiini havaintoihin, yhteisiin keskusteluihimme sekä moniin esiselvityksiin. Lääninrovasti Hannes Seppänen ja pappisasessori Teemu Voutilainen ovat kirjoittaneet muistion Iisalmen seurakunnan ja Ylä-Savon seurakuntayhtymän profiilista, toiminnasta, taloudesta, hallinnosta ja tulevaisuuden näkymistä. Työyhteisökonsultti Jukka Helinin yhteenvedoissa analysoidaan seurakuntien ja yhtymän työhyvinvointikyselyn tuloksia. Käytössäni on ollut myös tilintarkastajien lausunto ja seurakunnan budjettikirja. Tässä päätöslausunnossani on kyse yhteenvedosta, joka perustuu edellä mainittuihin kirjallisiin raportteihin ja yhteisiin neuvotteluihin kuluneella viikolla.

Piispantarkastus on seurakunnan ja sen kumppanuuksien tarkastus

Mikä on piispantarkastus? Se on pohjimmiltaan seurakunnan tarkastus. Siinä arvioidaan, miten seurakunta ja seurakuntayhtymä toteuttavat kirkkolaissa niille annettuja hengellisiä tehtäviä. Tarkastelun alla on periaatteessa kaikki: hengellinen toiminta, talous, hallinto, työhyvinvointi, tulevaisuussuunnitelmat, kiinteistöjen kunto, hautausmaat, verkkosivut ja arkistojen lämpötila. Katse on eteenpäin, ei taaksepäin. Ote on keskusteleva ja rinnalla kulkeva. Toisaalta ei ole kyse vain muodollisesta päänsilittelystä, vaan aidosta tarkastuksesta.

Seurakunta ja yhtymä eivät elä umpiossa, vaan ne hengittävät samaa ilmaa ja elävät samassa kohtalonyhteydessä yhdessä Iisalmen ja Ylä-Savon ihmisten kanssa. Siksi piispantarkastus on todella hieno mahdollisuus tehdä syvä sukellus paikkakunnan ihmisten kuulumisiin ja elämäntuntoihin. On pakko sanoa: yläsavolaiset ovat ottaneet meidät hämmästyttävän lämpimästi vastaan. Se on ollut liikuttavaa. 

Ylä-Savon seurakuntayhtymän työtä arvostetaan Iisalmessa

Torstaipäivä oli seurakuntayhtymän tarkastuspäivä. Se alkoi torstaina 3.4. aamukahveilla Kauppahallin kahvilassa. Tapasimme uusia tuttuja ja entisiä tuttuja – jälkimmäisiin kuului muun muassa Kirman isäntä, ministeri Seppo Kääriäinen. 

Tutustuimme aamupäivän aikana kirpputori Lähetyskirppuun. Se on jo käsite Iisalmessa. Siellä on toiminut kymmenien vuosien aikana tuhansia vapaaehtoisia. Erityisesti kosketti se lämmin tapa, jolla Lähetyskirpusta vastaava Sanna-Mari Eskelinen puhui vapaaehtoisista. Minusta Lähetyskirppu ei ole ainoastaan kirpputori, se on yhteisö. Tämä yhteinen elämä kantaa hedelmää Kristuksen lähetystyön hyväksi kaikkien lähetysjärjestöjemme työn välityksellä. 

Piipahdimme myös Radio Sandelsin tiloissa ja yläkerrassa Iisalmen Sanomien toimituksessa. Molemmat ovat seurakunnille tärkeitä yhteistyökumppaneita: Radio Sandels lähettää jumalanpalveluksia radion välityksellä ja Iisalmen Sanomat julkaisee korvausta vastaan ilmoituksia seurakuntien toiminnasta. Paikallisseurakunta ja alueen oma lehti ja radiokanava ovat erittäin merkittäviä linkkejä, jotka liimaavat ihmisiä yhteen – ja pitävät yllä yläsavolaista identiteettiä.
Iltapäivällä tutustuimme Lippuniemen seurakuntakotiin ja kävimme yhteiset neuvottelut yhtymän työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kanssa. 

Esitän tässä muutaman yleisen arvion Ylä-Savon seurakuntayhtymästä.

Ylä-Savon seurakuntayhtymän muodostavat tällä hetkellä neljä seurakuntaa eli Iisalmen, Lapinlahden–Varpaisjärven, Nilakan ja Sonkajärven seurakunnat. Ikää yhtymällä on 15 vuotta. Seurakuntayhtymän talous on ollut vaikea sen perustamisesta lähtien. Tilipäätökset ovat olleet 2011–2023 alijäämäisiä. Tämä on ollut pitkään teidän huolenne ja myös meidän huolemme. Pitkällä aikavälillä tie on vaikuttanut kestämättömältä.

Tästä huolimatta ajattelen, että Ylä-Savon yhtymän perustaminen oli kaukaa viisas ratkaisu. On ollut järkevää keskittää tukitoimet yhtymään. Viisasta on ollut myös se, että Ylä-Savon yhtymä on tehty alusta lähtien tietoisesti ”kevytyhtymäksi”: yhtymään on keskitetty vain välttämättömät tukitoimet, ja näin haluttu varmistaa, että seurakuntien resurssit säilyvät vahvoina, että hengellisen toiminnan voima säilyy ja sykkii vahvana seurakunnissa.

Nyt myös yhtymän talous on saatu oikaistua. Tämä on ehkä yhtymän tarkastuksen kaikkein tärkein havainto. Vuoden 2023 tilinpäätöksen tulos oli 594 000 ylijäämäinen. Viime vuoden tulos oli 200 000 ylijäämäinen.

Osa korjauksesta on tapahtunut teistä riippumatta. Sekä valtion että kokonaiskirkon veroperusteissa on tapahtunut muutoksia, jotka ovat olleet Ylä-Savon seurakuntayhtymän kannalta onnellisia. Mutta osa korjauksista on teidän ansiotanne. Virkoja, myös päällikkövirkoja, on vähennetty, käyttötalouden nettokustannuksia on niistetty, vuonna 2016 korotettiin maltillisesti kirkollisveroprosenttia, ja monia ei-välttämättömiä kiinteistöjä on onnistuttu myymään. Joistakin on saatu myyntivoittoa, toisissa ei, mutta olennaista on, että kulut ovat nyt pois kirjanpidosta. 

Mielestäni se, että yhtymän talous on saatu oikaistua, on tänään juhlan paikka. Se on myös kiitoksen paikka hallintojohtaja Katariina Bergbackalle ja kaikille yhteisen kirkkoneuvoston ja -valtuuston vastuunkantajille.

Juhlan paikka se on kuitenkin vain tänään. Suotuisa näkymä koskee paria-kolmea seuraavaa vuotta – ellei mitään yllättävää tapahdu. Erityisesti väkimäärän vähenemisen takia vuosikymmenen lopussa talous tulee tiukkenemaan. Siksi kehotan jatkuvaan valppauteen ja seurantaan.

Suurimmat kulut tulevat palkkakuluista ja kiinteistökuluista. Yhtymällä ei ole henkilöstöstrategiaa. Mielestäni sellainen tulisi olla. Henkilöstörakennetta on laihdutettu ja se vaikuttaa tällä hetkellä olevan järkevä. Hallinnollisten sihteerien määrä alkaa olla jo kipurajalla, kiinnitimme huomiota siihen, että esimerkiksi kirkkoherroilla ei ole käytettävissä sihteerityövoimaa. Tämä voi kuormittaa kirkkoherroja: jos kirkkoherra laatii esimerkiksi kokousten esittelyt ja esityslistat alusta loppuun yksin, silloin hänellä jää yhä vähemmän aikaa ja voimia papin hengelliseen työhön. Ehkä ei ole varaa neljään sihteeriin kaikille seurakunnille, mutta esimerkiksi Iisalmen seurakunta on niin iso, että se voisi olla perusteltua.

Seurakuntayhtymän kiinteistöistä: sillä on 10 kulttuurihistoriallisesti arvokasta kirkkorakennusta, 3 siunauskappelia, 18 hautausmaata, 7 seurakuntataloa, 2 leirikeskusta ja eräitä muita kiinteistöjä. Kiinteistöstrategia on laadittu vuoteen 2029 saakka. Viimeiset 20 vuotta kirkossa on hoettu, että ”pitää säästää seinistä, ei ihmisistä” eli työntekijöistä. Tässä on perää. Mutta valtakunnallisesti seinä on jo monessa paikassa tullut vastaan: kaikki ei-välttämättömät kiinteistöt on jo myyty. Ylä-Savon seurakuntayhtymässä voi olla vielä varaa vähentää maltillisesti kiinteistöjen määrä, mutta kovin kaukana ei enää ole se aika, jolloin se tie on kuljettu loppuun. Kyllä tämänkokoisella seurakuntayhtymällä on mielestäni tarkoituksenmukaista olla esimerkiksi leirikeskus rippileirejä, lastenleirejä ja myös ikäihmisten ja erityisryhmien leirejä ja retkiä varten.

Seurakuntayhtymä on ollut alusta lähtien aktiivinen ympäristönsuojelija. Kirkkohallitus myönsi sille syyskuussa 2024 ympäristödiplomin ja tämä on jo kolmas viisivuotiskausi.

Seurakuntien metsäomaisuus on noin 3300 hehtaaria. Myös sitä on hoidettu taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Oulun ja Kuopion hiippakunnat ovat panostaneet erityisellä tavalla keskusteluun seurakuntien metsäomaisuuden hoitamisesta, koska niiden seurakunnissa on erityisen paljon metsää. Pienet ja pienenevät seurakunnat kamppailevat taloudellisissa vaikeuksissa ja tarvitsevat kipeästi myös metsätuloja.

Kuopion hiippakunnan seurakunnat ovat hoitaneet metsäomaisuutta kunniallisesti. Se kestää kriittisen tarkastelun. Tätä myös lainsäädäntö tukee: kirkkojärjestyksen mukaan seurakunnilla on oltava metsälaissa mainittu metsäsuunnitelma, joka on aina alan ammattilaisten tekemä. Lisäksi on noudatettava yhteismetsälain keskeisimpiä säädöksiä.

Seurakuntien metsäomaisuuden tarkoituksena on toimia erityisesti puskurirahastona, jotta ne voivat pitää yllä kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kirkkorakennuksia nyt ja satoja vuosia eteenpäin. Periaatteessa metsätuotoilla voidaan rahoittaa myös muita kiinteistöjä ja esimerkiksi diakoniatyötä.
Seurakunnilla on velvollisuus pitää hyvää huolta metsistä säädösten mukaisesti ja myös oikeus saada puun myynnistä kipeästi kaivattuja tuloja. Tämä on oikein ja kohtuullista. Kenenkään ei pidä siitä moittia teitä.

Työkonsultin tekemän työhyvinvointikyselyn mukaan seurakuntayhtymän työntekijöiden työilmapiiri on hyvällä, osin jopa erinomaisella tasolla. Haluan kiittää tästä kaikkia työntekijöitä, ja aivan erityisesti esihenkilötehtävissä olevia. Päätitte neljällä tiimillä joistakin kehittämistehtävistä, ja nyt on tärkeää, että jatkatte itse valitsemienne kotiläksyjen parissa.

Yhtymän luottamuselimien ilmapiiri ei kaikissa vaiheissa ole ollut paras mahdollinen. Viranhaltijoiden tekemistä valmisteluista on joskus haluttu kaivaa epäluottamuksen hengessä ketunhäntiä, joita siellä ei ole ollut. Viimeisten vuosien aikana ilmapiiri on parantunut merkittävästi. Tämän pystyi helposti havaitsemaan myös vilkkaasta ja avoimesta keskusteluilmapiiristä. Pitäkää tämä!
Yhteenvetona sanoisin, että tämä yhtymän tarkastus jää historiaan siinä, että 15-vuotias yhtymä on kukistanut monet alkuvaiheen haasteet. Sen talous on korjattu, henkilöstörakenne on tarkoituksenmukainen, ulkopuoliset luottavat siihen ja työilmapiiri sekä työntekijöiden kesken että luottamushenkilöiden kesken toimii erinomaisesti. Olette tehneet loistavaa työtä.

Sitten siirrymme käsittelemään Iisalmen seurakunnan tarkastuksen tulosta.

Iisalmen seurakunta tunnetaan hyvästä yhteistyöstä

Iisalmen seurakunnan tarkastuspäivä alkoi perjantaina 5.4. ilahduttavasti lasten ja nuorten kanssa. Edwin Laineen musiikkiluokka ja muut oppilaat olivat mukana Pyhän Ristin kirkossa vietetyssä koululaishartaudessa. 

Tämän jälkeen lukiolaiset pitivät Luma-keskuksessa piispan kyselytunnin. Kysymykset koskivat muun muassa rasismia, kristinuskon suhdetta muihin uskontoihin, aborttia, seksuaalisuutta, päihteiden käyttöä – ja elämän tarkoitusta. Tämä on minulle piispantarkastuksen ylivoimaisesti vaativin osa. 

Sain käsityksen, että yhteistyö oppilaitosten ja päiväkotien kanssa perustuu keskinäiseen luottamukseen ja on erittäin toimivaa. Tätä edesauttaa kaupungin sivistystoimen ja seurakunnan välillä solmittu yhteistyösopimus. Se on nykyaikaa. Kiitän tästä seurakunnan kasvatustyöstä vastaavia henkilöitä sekä myös oppilaitosten avointa asennetta. 

Kävimme yhteistyöneuvottelut Iisalmen kaupungin ja seurakunnan välillä. Kaupunkia edusti kaupunginjohtaja sekä kaupunginvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajat. Yhteistyötä tehdään muun muassa lasten ja nuorten kasvatuksessa, kaavoituskysymyksissä, yhteisissä juhlissa sekä valmiussuunnittelussa kriisiaikojen varalle. Keskusteluista jäi hyvä vaikutelma. Iisalmen kaupunki ja seurakunta ovat samalla puolella tekemässä työtä paikkakunnan hyväksi. Tätä myös ihmiset odottavat. 

Hyvänä esimerkkinä paikkakunnan eri toimijoiden yhteistyöstä voi mainita Ylä-Savon talousneuvolan, joka antaa erilaista tukea ja apua vaikeuksiin joutuneille ihmisille. Meille kerrottiin talousneuvolan toiminnasta tilaisuudessa, jossa olivat edustajat muun muassa Kelasta, Hyvinvointialueilta, Ulosotosta ja diakoniatyöstä. Minua kosketti se kunnioittava, lempeä tapa, jolla nämä auttamisen ammattilaiset puhuivat vähäosaisista – mitä termiä käytämmekään. Talousneuvolan väki kehui myös vuolaasti seurakunnan diakoniatyöntekijöitä näiden ammattitaidosta ja ammatillisesta tuesta.

Iisalmen seurakuntalaisista moni työskentelee alueen kansainvälisten pörssiyhtiöiden palveluksessa. Tällä kertaa vierailimme Olvilla, joka on yksi alueen tärkeimmistä työllistäjistä ja josta Iisalmi erityisesti tunnetaan. Vierailu antoi myös mahdollisuuden kiittää Olvi-säätiötä, joka on ansiokkaasi tukenut alueen vähävaraisia ihmisiä seurakunnan diakoniatyön kautta.

Piispantarkastukseen kuuluu myös kuulemistilaisuus, jossa seurakuntalaisilla on mahdollisuus esittää kysymyksiä, toivomuksia ja mielipiteitä seurakunnan toiminnasta. Tällainen yleisötilaisuus järjestettiin Iisalmen kulttuurikeskuksella perjantai-iltapäivänä. Erityisen vilkasta keskustelua käytiin Pyhän Ristin kirkon äänentoistosta. Täällä on pitkä jälkikaiku, joka antaa musiikille mahtavat mahdollisuudet, mutta joka tekee puheesta helposti puuroa. Asiaan on yritetty saada korjausta hartiavoimin, ja työtä jatketaan, kun kirkossa aloitetaan vuoden päästä remontti. Alueella toimii maailman parhaita kaiuttimia valmistava Genelec, joten mahdollisuudet ovat parhaat mahdolliset.

Yhteisvastuukeräyksen hyväksi soitettiin, laulettiin ja urheiltiin. Yhteisvastuun hyväksi järjestettiin kirkkokonsertti Pyhässä Ristissä. Sydämellinen kiitos kaikille muusikoille. Lauantai-iltapäivällä sain pelata ensimmäisen pickleball-ottelun Jouni Vuorijärven ideoimassa pickleball-turnauksessa, vähän aloittelijaa nolotti, mutta vastustajat olivat kohteliaita. Turnauksessa pelattiin yli 70 ottelua, pelaajia tulee Oulun ja Joensuun väliseltä alueelta, ja osallistumismaksuilla kerättiin yli 6000 euroa Yhteisvastuun hyväksi. Ajatelkaa! Kiitos Jouni!

Lauantaina 5.4. kävimme 3,5 tuntia kestäneet neuvottelut työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kanssa. Keskustelut käytiin hyvässä yhteishengessä. 

Työhyvinvointi on hyvällä tasolla

Seurakuntien työhyvinvoinnin tukeminen kuuluu Kuopion hiippakunnan tärkeimpiin tavoitteisiin. Iisalmen seurakunnassa ja Ylä-Savon seurakuntayhtymässä suoritettiin itsearviokysely, jolla mitattiin työntekijöiden ja luottamushenkilöiden työhyvinvointia. Työyhteisökonsultti Jukka Helin on analysoinut tulokset ja esitellyt ne Iisalmen seurakunnan johdolle ja työntekijöille viime syksynä. Seurakunnan työntekijät valikoivat näistä kehittämiskohteita, joissa työ on jo aloitettu.
Selvityksen ja eilisten keskustelujen perusteella voimme sanoa, että työhyvinvointi on seurakunnassa hyvällä, joiltakin osa-alueilla erinomaisella tasolla. Se, että seurakunta poimi omatoimisesti kehittämistehtäviä ja ryhtyi jatkotoimiin, on esimerkillinen suoritus. Se kertoo hyvää. Siitä kuuluu nöyrä kiitos teille kaikille työntekijöille. On myös rehellistä sanoa, että suuri ansio kuuluu teille, joille on annettu johtamisen vastuu ja tehtävä.
Iisalmen seurakunnan toiminta on monipuolista, katsaus työaloittain
Iisalmen seurakunnassa on yhteensä 22 työntekijää. Seurakunnassa on 7 pappia, 2 kanttoria, 5 diakoniatyöntekijää, 5 nuorisotyönohjaajaa, 4 lastenohjaajaa, lähetyksen ja kv-työn sihteeri ja vastaava kirpputorityöntekijä. Työalatiimejä on viisi: Papit ja kanttorit, Nuorisotyöntiimi/Kasvatus, Diakoniatiimi, Lapsityöntiimi/Varhaiskasvatus.

Lääninrovastin ja asessorin tarkastusraportin mukaan Iisalmen seurakunnan toiminta on monipuolista ja sitä on runsaasti. Muutoksiin toimintaympäristössä reagoidaan ja tarvittaessa uudistutaan. Johtaminen, viestintä ja hallinto toimivat asianmukaisesti. Tämä vastaa myös omaa havaintoani. 
Teen tässä vain lyhyitä nostoja muutamista kohdista.

Diakoniatyö perustuu Jeesuksen esimerkkiin ja hänen antamaansa tehtävään. Se on Jumalan rakkauden välittämistä ja heijastamista maailmaan. Diakoniatyötä hoitavat erinomaiset ammattilaiset. Minuun teki vaikutuksen se arvostava tapa, jolla kaupungin johto ja erilaiset instituutiot, kuten Kelan ja Hyvinvointialueen edustajat, puhuivat diakoniatyöstä.

Kirkon piirissä on jonkin verran keskusteltu siitä, onko tarkoituksenmukaista jakaa ruoka-apua sitä tarvitseville, eikö se ole yhteiskunnan tehtävä? Se on varmasti yhteiskunnan tehtävä, mutta kun se yhteiskunta ei aina toimi. Iisalmessa elää paljon ihmisiä, joilla joskus yksinkertaisesti loppuu rahat ruokaan, lääkkeisiin ja joskus asuntoonkin. Siksi on arvokasta, jos vain suinkin mahdollista, että jaksatte hoitaa ruoka-apua.

Siitä ei voi viestiä niin, että ihmiset tulevat kuvatuiksi vasten tahtoaan. Toisaalta olisi tärkeää, että ihmisten hätä tulisi kaikkien tietoon. Tärkeää on myös, että seurakunnan diakoniatyö tulisi kaikkien tietoon. Siksi toivon, että diakoniatyö ja viestintä miettisivät, miten ihmisten hädästä ja toisaalta avun ja auttamisen mahdollisuuksista voitaisiin viestiä niin, että siinä yhdistyy avoimuus ja hienotunteisuus.

Sairaalasielunhoito voidaan nähdä osana seurakunnan diakonisen vastuun kokonaisuutta. Siitä on hyvä kuvaus lääninrovastin ja pappisasessorin selvityksestä, siitä emme ehtineet tarkemmin puhua, ja syykin on selvä: se on hyvin hoidettu Iisalmen seurakunnassa.

Kirkollisia toimituksia hoidettiin vuonna 2023 Iisalmen seurakunnassa yhteensä 365 (vuoden 2024 tilastot eivät olleet vielä käytössä). Ne ovat erittäin tärkeä osa seurakunnan hengellistä palvelutehtävää. Onko resurssi riittävä? Kylmän tilastomatematiikan pohjalta 80 kirkollista toimitusta vuodessa yhtä pappia kohden on aivan kohtuullinen määrä. Iisalmen seurakunnassa on 7 pappia, jolloin yhtä pappia kohden tuli keskimäärin 52,1 kirkollista toimitusta. Määrä on varsin maltillinen. Kirkolliset toimitukset ovat suuri ilo. Toivon, että voitte ottaa sen tältä kannalta.  

Kirkkomusiikki on kipurajalla. Seurakunnassa on kaksi kanttorin virkaa, lisäksi käytetään kesäkanttoria. Se on näin suuressa seurakunnassa minimi. Kanttorit ovat huippuluokkaa. Konsertteja järjestetään noin 20 vuodessa, siis konsertti lähes joka toinen viikko. Iloitsen siitä, että molemmat kanttorit vetävät kuoroa. Sillä on valtavan suuri arvo.

Tämän kokoisessa kaupungissa olisi hyvä olla lapsille vähintään yksi kuoro, jossa he voivat laulaa mitä tahansa musiikkia, ja myös virsiä ja kirkkomusiikkia. Tällä hetkellä lastenkuoroa vetää musiikin opettaja, joka on koulutukseltaan kanttori. Kilpailla ei kannata, toisaalta tarjontaa pitää olla. Toivon, että voisitte sopia, kumpi ottaa vastuun lasten kuorosta, koululaitos vai seurakunta.

Kasvatustyössä on erinomaiset resurssit sekä ammattitaitoisen henkilöstön että tilojen puolesta. Nuorisotyön tila Kellari herättää kateutta, sillä siellä on kaikki – ja huipentumana Metallica-aiheinen flipperi. Kasvatustyö herättää kunnioitusta. Se on hoidettu erinomaista. Vain kaksi näkökohtaa.

Ensiksi yhteistyö päiväkotien ja koulujen kanssa vaikuttaa toimivan erinomaisesti. Lämmin kiitos siitä. Asian toinen puoli on se, että yhteiskunnassa esiintyy yhä enemmän uskontoallergiaa, ja sen johdosta asetetaan yhä suurempia vaatimuksia sille, mitä ei saa tehdä. Negatiivinen uskonnonvapaus korostuu positiivisen kustannuksella. Sen takia on tärkeää, että seurakunnan lapsi- ja nuorisotyössä jaksetaan ja uskalletaan tehdä myös omaa, itsenäistä kasvatustyötä, siis sellaista, jossa ilman mitään pelkoa kärsimyskorvauksista saa laulaa virsiä, saa puhua Jeesuksesta hyvänä paimenena ja saa toimittaa iltahartauden tai jumalanpalveluksen.
Toiseksi mitä enemmän yhteiskunnassa subjektiivinen oikeus pienten lasten päivähoitoon vahvistuu (mikä on sinänsä hyvä asia), sitä vähemmän näyttää olevan kysyntää virka-aikana 8–16 tarjottavalle seurakuntien lapsityölle. Kohdatkaa tämä yhteiskunnallinen kehitys rohkeasti. Tehkää yhtä rohkeasti johtopäätöksiä. Toimintaa ei kannata järjestää kahdelle tai kolmelle. Kannattaa rohkeasti uudistaa omaa toimintaa. Voisiko esimerkiksi illalla tai viikonloppuisin järjestettävä kerhotoiminta tai jo aiemmin sammutettu pyhäkoulutoiminta nousta uuteen liekkiin? Mitä enemmän yhteiskunta tulee tietoisemmaksi lasten ja nuorten älypuhelimien ja somen liikakäytön seurauksista, sitä korkeamalle seurakuntien retki- ja leirityötä tullaan arvostamaan. Siksi on tärkeää, että seurakuntien leirikeskukset ovat kunnossa, kasvatuksen työntekijöiden työajat ovat riittävän joustavia ja asenne leiri- ja retkitoimintaan on myönteinen. Tärkeää on myös, että seurakunta työnantajana asettaa riittävästi porkkanoita, jotta työntekijöiden into säilyy palavana.

Lähetystyötä ja kansainvälistä työtä toteutetaan seurakunnassa monipuolisesti. Erilaisia työmuotoja ovat muun muassa lähetysrengas, käsityö- ja muut piirit sekä lähetysjuhlat. Tärkeässä roolissa on seurakunnan ylläpitämä kirpputori Lähetyskirppu, joka tuotti vuonna 2023 yli 60 000 €. Vuonna 2024 tuotto oli noin 35 000 €. Kun kyse on yhteisöstä, sitä kannattaa toteuttaa, vaikka tuotto olisi 5 euroa. Toiminta on arvokasta ja arvostettua, ja jokainen kertyvä euro menee hyvään tarkoitukseen lähetyksen ja kansainvälisen työn hyväksi. Arvostan sitä, että Iisalmen seurakunta tukee kaikkia kirkon lähetystehtävää toteuttavia sopimusjärjestöjä. Käyn Kirkon lähetystyön toimikunnan puheenjohtajana ohjauskeskustelut eli piispantarkastuksen jokaisen lähetystyötä ja kansainvälistä diakoniaa tekevän sopimusjärjestön kanssa joka syksy.  Siksi tiedän, että Lähetyskirpun jokainen euro menee hyvään tarkoitukseen. Kiitän siitä lämpimästi!

Periaatteessa piispantarkastuksessa voisi antaa tarkkojakin korjaustoimia tai määräyksiä seurakunnan toiminnasta. En sellaisten antamista pelkää. Teidän työnne on niin vakuuttavaa, että ette sellaisia tarvitse. Edellä olevat ajatukset ovat ideoita. Toivon kuitenkin, että harkitsette niitä vakavasti.

Kehittämistehtävät Iisalmen seurakunnalle

1.    Tämä päätöslausunto ja lääninrovastin & pappisasessorin muistio jaetaan kaikille työntekijöille ja luottamushenkilöille. Niiden pohjalta käydään arvioiva keskustelu piispantarkastuksen johtopäätöksistä sekä seurakuntaneuvostossa että työntekijöiden kokouksessa. Kirkkoherra vastaa asiakirjojen jaosta.
2.    Työhyvinvointikonsultin lausunto jaetaan kaikille työntekijöille ja luottamushenkilöille. Niiden pohjalta on poimittu seurakunnan työyhteisön kehittämiskohdat ja sovittu yhdessä jatkotoimista. Näitä toimia jatketaan. Kirkkoherra vastaa tästä. 
3.    Seurakunta on rakentanut jumalanpalvelusten suoravälitystä eli striimausta varten toimivan, vapaaehtoisten panokseen rakentuvan järjestelmän. Seurakunta pyrkii siihen, että vuoden sisällä striimaukset välitetään jokaisena pyhäpäivänä. Diakonit selvittävät, millä edellytyksillä palvelulaitoksissa voidaan lisätä käytäntöä, jossa palvelutalo järjestää asukkaille mahdollisuuden osallistua messuun striimauksen välityksellä ja diakonit (ja papit) käyvät jakamassa ehtoollisen kirkossa vietetyn messun jälkeen.
4.    Varhaiskasvatustyössä selvitetään subjektiivisen päivähoidon seurauksia seurakunnan lapsityölle. Harkinnan mukaan varhaiskasvatustyön painopistettä siirretään iltoihin, viikonloppuihin ja loma-aikoihin. Muutokset otetaan reilulla tavalla huomioon virkarakenteessa, palkkauksessa ja muussa henkilöstöpolitiikassa.

Kehittämistehtävät Ylä-Savon seurakuntayhtymälle

1.    Tämä päätöslausunto ja työkonsultin selvitys jaetaan kaikille yksiköille. Niiden pohjalta käydään arvioiva keskustelu ja sovitaan tarvittavista kehittämistoimista. Hallintojohtaja ja yksiköiden johtajat vastaavat tästä.
2.    Seurakuntayhtymä käynnistää toimenpiteet vuoteen 2030 ulottuvan henkilöstöstrategian laatimiseksi. Strategian tulee sisältää arvio siitä, miten turvataan sihteerien tuki kirkkoherrojen työlle. Strategian tulee sisältää arvio siitä, tuleeko suntioiden eli kirkonpalvelijoiden kuulua seurakuntayhtymän vai paikallisseurakunnan virkoihin.

Lääninrovasti ja pappisasessori suorittavat yhteistoiminnassa jälkitarkastuksen vuoden sisällä ja selvittävät, mihin toimiin Iisalmen seurakunta ja Ylä-Savon seurakuntayhtymä ovat ryhtyneet tarkastuksen johdosta. 

Päivän evankeliumissa Jeesus Kristus puhuttelee meitä tavalla, joka lohduttaa, rohkaisee ja ohjaa yhteistä näkyä kohti: ”Ette te valinneet minua, vaan minä valitsin teidät, ja minun tahtoni on, että te lähdette liikkeelle ja tuotatte hedelmää, sitä hedelmää joka pysyy. Kun niin teette, Isä antaa teille kaiken, mitä minun nimessäni häneltä pyydätte. Tämän käskyn minä teille annan: rakastakaa toisianne.”

Herra olkoon teidän kanssanne.

Kuopiossa 6. päivänä huhtikuuta 2025

Kuopion hiippakunnan piispa

Jari Jolkkonen