Joulun odotukseen liittyy usein toiveita onnellisuudesta, asioiden onnistumisesta, kaiken ehtimisestä. Joulun odotukseen voi liittyä myös aavistus pelkoa siitä, ettei joulun ihmettä ehdi elää ja kokea vaan pyhät kiirivät ohi.  

Joulukirkot kutsuvat kaikkia pysähtymään ja kokemaan joulun aitoa syvyyttä ja ilosanomaa. Jouluvalmisteluiden kiireet, yksinäisyyden varjot ja elämäntilanteiden mahdottomuudet painavat hetken vähemmän ja horisonttista voi heijastua toivon valoa. Joulukirkoissa pysähdytään ihmeen äärelle.  

Nilakan kirkkoherra ja lääninrovasti Arto Penttinen muistuttaa, että ei ensimmäisenkään joulun lähtökohdat ja puitteet Beetlehemissä olleet kovinkaan mahtavat ja runsaat. 

“Ensimmäinen joulu saapui mahdottomuuksien keskelle, eikä siihen ehditty valmistautua. Mahdoton tapahtui, taivas kosketti maata, lupaukset täyttyivät, armo ja totuus kohtasivat. Jumala syntyi ihmiseksi.” - muistuttaa Penttinen.  

Jouluna juhlitaan sitä, että Jeesus syntyi maan päälle. Se on myös joulun aidoin lahja kaikille. Jumala antoi ainoan Poikansa. Jokainen meistä voi sen voimin antaa toisillemme ystävällisyyttä, myötätuntoa ja lähimmäisen rakkautta. Joulu on toivon, rakkauden ja valon juhla.    

Tunnetko joulun pyhäpäivät ja niiden merkityksen  

Arto Penttisen mukaan joulun pyhäpäivistä ja niiden merkityksestä pääsee perille parhaiten tulemalla kirkkoon. Jouluaattona ollaan vasta joulun kynnyksellä ja sen jälkeen joulu vasta alkaa. Joulun pyhäpäiviä on varsinaisesti neljä. Kirkkojen liturginen väri ei ole joulun punainen vaan valkoinen ja se vaihtuu joulun pyhien edetessä.  

“Ennen aikaan Joulu alkoi jouluyöstä, ja niin se on yhä vieläkin. Nykyään tämä asia selviää parhaiten kirkoissa. Niissä joulun on väri valkoinen, Jeesuksen väri. Kirkossa joulun väri on punainen vain toisena joulupäivänä, Tapaninpäivänä. Tuo Tapani on oikeasti Stefanos, joka todisti uskostaan kuolemaan saakka. Häntä pidetään ensimmäisenä kristillisenä marttyyrina.” - kertoo Arto Penttinen. 

Kolmas joulupäivä 27.12. on apostoli Johanneksen muistopäivä. Johannes korostaa Jumalan rakkautta ihmisiä kohtaan. Päivän tarkoitus on myös muistuttaa, että Jumalan rakkaus velvoittaa kristityt rakastamaan toisiaan.   

Neljäs joulupäivä 28.12. on Viattomien lasten päivä, mikä muistuttaa Tapaninpäivän tavoin meidän elävän maailmassa, joka Arto Penttisen sanoin “tarvitsee Jumalan rakkauden kosketusta”. 

Pyhät eivät vielä tähän pääty  

“Joulun oktaavi eli kahdeksan päivää joulusta on Uudenvuodenpäivä, Jeesus-nimen juhlapäivä. Loppiainen huipentaa joulun juhla-ajan, jota kestää niin pitkään kuin Kynttilänpäivään. Joulusta ei niin vain päästäkään, että kannetaan vain kuusi ulos.” -opastaa Arto Penttinen.  

Seurakuntien joulun jumalanpalvelukset ja hartaudet 

Jumalanpalveluksiin voi tulla mukaan yksin, yhdessä tai suvun kanssa. Jokainen tulija on lämpimästi odotettu ja tervetullut.  

Jouluyön messua voi kuunnella Pohjois-Savossa Radio Sandelsilta suorana lähetyksenä Iisalmen Kustaa Aadolfin kirkosta 24.12. kello 23.00.   

Lapinlahdella seurakunnan kirkkoherra Lauri Jäntti pitää lähtösaarnan jouluaamuna kello 7.00 Lapinlahden kirkossa.  

Joulun hartauksien ja jumalanpalvelusten alkamisajat  

Oman kotikirkon jumalanpalveluksien ajat selviävät seurakuntien verkkosivuilta ja paikallislehtien kirkollisista ilmoituksista.  

iisalmenseurakunta.fiLinkki avautuu uudessa välilehdessä  

lapinlahdenseurakunta.fiLinkki avautuu uudessa välilehdessä 

nikalanseurakunta.fiLinkki avautuu uudessa välilehdessä 

sonkajarvenseurakunta.fiLinkki avautuu uudessa välilehdessä 

varpaisjarvenseurakunta.fiLinkki avautuu uudessa välilehdessä  

Ylä-Savon seurakunnat toivottavat jokaiselle hyvää joulun odotusta, joulun pyhiä ja siunausta vuodelle 2025. Kirkossa nähdään!