Uutiset

Uutislistaukseen

Seupakuntapastori Anu Backmanin saarna 3.5.2020

Jumalan kansan koti-ikävä

Päivän evankeliumi (Joh. 17: 11-17) on katkelma Jeesuksen jäähyväisruokouksesta, jossa hän rukoilee seuraajiensa puolesta. Jeesuksen rukous avaa meille tulevaisuuden ja toivon näköalan elämään Jumalan omina maailmassa.

Katso koko jumalanpalvelus tästä linkistä.

Voikukan haituvia sydämen muodossa

Kuvan lähde: Pixabay

Mie oon ikävöijä: melkein jatkuvasti ikävöin mulle rakkaita ihmisiä, paikkoja ja asioita. Toisinaan mulle iskee myös koti-ikävä, vaikka oon fyysisesti omassa kodissani. Kyse on selittämättömästä ikävästä johonkin sellaiseen paikkaan, jossa on hyvä, turvallista ja sopusointuista olla – tuntee olevansa kotona syvemmällä tasolla. Kai tuota erilaista koti-ikävää voisi kutsua kristillisin termein taivaskaipuuksi tai niin kuin tämän sunnuntain aihe Jumalan kansan koti-ikävä. Ehkä se sanaton ja välillä jopa tunnistamaton kaipaus pyhyyteen, kauneuteen ja hyvyyteen – täydelliseen yhteyden kokemukseen, on kaipausta sinne toiseen kotiin. Sinne, missä ei ole enää tämän elämän kompastelua, kamppailua ja etsintää, vaan kaikki on kerran kirkasta ja selkeää.

Päivän evankeliumi on katkelma Jeesuksen jäähyväisrukouksesta, jossa hän rukoilee seuraajiensa puolesta. Jeesus rukoilee meille suojelusta ja varjelusta pahalta, ja että me hänen seuraajansa olisimme yksi kokonaisuus. Hän pyytää, että hänen ilonsa täyttäisi meidät, vaikka elämä maailmassa ei ole helppoa emmekä välty vaikeuksilta, surulta ja ihmisyyden kipuilulta. Jeesus pyytää myös Isää pyhittämään meidät totuudella ja Jumalan sanalla. Jeesus ei pyydä, että Isä ottaisi meidät Jeesuksen seuraajat maailmasta pois, vaan pikemminkin pyytää meille suojelusta, varjelusta ja lujuutta elää Jumalan omina täyttä elämää maailmassa. Jeesus ei tarjoa siloteltua polkua seuraajilleen, vaan hän rukoilee meille kestävyyttä ja voimaa selvitä kaikenlaisista elämän ahdingoista ja koettelemuksista. Jeesuksen jäähyväisrukouksessa on näköala tulevaisuuteen ja toivoon, joka tähtää iankaikkisuuskertomuksemme iankaikkisuusosaan pelastukseen ja paikkaan taivaassa, mutta avaa se tulevaisuuden ja toivon näköalan myös elämään Jumalan omana maailmassa.

Arkkipiispa Tapio Luoma on sanoittanut eräässä Twitter-saarnassaan oivaltavasti tämän päivän aihetta: ”Jaksamisen kannalta on oleellista, kuinka kauas tulevaisuuteen osaamme katsoa. Jeesus kehottaa meitä katsomaan taivaaseen saakka.” Erityisesti tällä hetkellä me ihmiset kaipaamme näköalaa, joka yltäisi pitemmälle kuin tämä hetki tai tämä päivä. Miten meille käy? Kuinka kauan poikkeustila jatkuu vielä? Mitä tapahtuu elämälle, johon olemme tottuneet? Muuttuuko jokin tänä aikana pysyvästi? Milloin saan halata tai edes tavata kauempana asuvia rakkaitani levollisin mielin? Monia ja vielä monia kysymyksiä pulpahtelee ja varmat vastaukset loittonevat kysymystulvissa, kun tarkastelemme tulevaisuutta läheltä. Kuitenkin kauemmas katsominen selkiyttää kokonaiskuvaa.

Edelleen Jumalan lupaus meille ihmisille on voimassa, kuten sanotaan Jesajan kirjan luvussa 54: ”Vaikka vuoret järkkyisivät ja kukkulat horjuisivat, minun rakkauteni sinuun ei järky eikä minun rauhanliittoni horju, sanoo Herra, sinun armahtajasi.” Jumala pitää meistä huolta kaikkina elämämme päivinä, vuosina ja hetkinä, eikä se huolenpito pääty koskaan. Hän johdattaa ja kantaa meitä kaikenlaisten vaiheiden yli. Ja meidän tulee muistaa katsoa elämää laajakulmakuvana eikä ainoastaan zoomailla pelkkiin yksityiskohtiin, kuten Paavali sanoittaa Ensimmäisessä kirjeessä korinttilaisille luvussa 4: ”Emmekä me kiinnitä katsettamme näkyvään vaan näkymättömään, sillä näkyvä kestää vain aikansa mutta näkymätön ikuisesti.” Yksityiskohdat ja tämä hetki ovat tärkeitä, mutta emme saa kadottaa näköalaamme iankaikkisuuden tulevaisuuteen ja toivoon.

Kuitenkaan laajakulmasta elämän katsominen ei tarkoita nykyisen hetken ja arkisen elämän väheksymistä tai sitkun-elämän elämistä, vaan me saamme elää rohkeasti ja luottavaisesti jokaisen hetkemme ja päivämme samalla muistaen, että Jumalan suojelus, hyvyys ja rakkaus ovat läsnä elämän kaikenlaisissa mutkissa ja kivikoissa. Samalla, kun kaipaamme sitä jotain suurempaa ja syvempää ja havahdumme ajoittain kummalliseen koti-ikävään, saamme elää täyttä elämää tässä ja nyt.

 

Sun May 03 10:00:00 EEST 2020